Uusi liikesalaisuuslaki uhkaa vaikeuttaa työpaikan vaihtoa – ”Kaikki ei voi olla salaista”

Palkansaajajärjestöt pelkäävät, että kohtuuttomat salassapitosopimukset vaikeuttavat työpaikan vaihtamista.

Palkansaajajärjestöt pelkäävät, että kohtuuttomat salassapitosopimukset vaikeuttavat työpaikan vaihtamista. (Kuva Fotolia)

Työsopimuslaki sääntelee työnantajan liikesalaisuuksia jo nyt, myös kilpailukieltoa käytetään tarpeettomasti.

TYÖSOPIMUKSET Suomessa säädetään kokonaan uusi laki liikesalaisuuksien suojasta. EU edellyttää, että liikesalaisuusdirektiivin vaatimukset liikesalaisuuksien suojan parantamisesta tulevat voimaan viimeistään 8.6.2018. Asiaa valmistelevan työryhmän määräaika päättyi eilen.

– Liikesalaisuudet pitäisi nimetä ja määritellä tarkasti, kaikki ei voi olla salaista, sanoo Ammattiliitto Pron juristi Päivi Vanninen.

Valmisteilla oleva uusi liikesalaisuuslaki uhkaa hänen mukaansa heikentää toimihenkilöiden oikeuksia ja jäykistää työmarkkinoita.

– Salassapitovelvollisuus voi jatkua vuosien päähän työsuhteen päättymisestä, jonka lisäksi se on todennäköisesti sanktioitu valtavalla sopimussakolla. Tämä on riski ja tehokas pelote, joka estää työntekijöitä vaihtamasta työpaikkaa, Vanninen toteaa.

Palkansaajakeskusjärjestöt antoivat heti eriävän mielipiteen jätettyyn mietintöön. Pron lakimies Päivi Vanninen oli jäsenenä työryhmän alaisessa työoikeudellisia kysymyksiä käsittelevässä jaoksessa. Pro on mukana valmistelussa STTK:n kautta.

Vannisen mukaan valmisteilla oleva laki heikentää työntekijöiden asemaa monella tavalla, vaikka direktiivi ei tätä olisi vaatinut. Lisäksi se voi myös aiheuttaa tulkintaongelmia käytännössä. Työsopimuslaki sääntelee työnantajan liikesalaisuuksia jo nyt, työntekijä ei saa ilmaista työnantajan liikesalaisuuksia ulkopuolisille.

Päivi Vanninen pitää todennäköisenä, että työnantajat vaativat uuden lain myötä entistä enemmän salassapitosopimuksia. Kun työnantajan ja työntekijän välisiä salassapitosopimuksia ei ole mitenkään säännelty tai rajoitettu, työnantajat tulevat vaatimaan työntekijöille laajoja salassapitoehtoja.

Suomen Ekonomien mielestä olisi perusteltua, että kilpailukieltosopimuksia koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan samanaikaisesti. Kilpailukieltosopimusten määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla.

– Kilpailukieltosopimukset perustuvat yleensä juuri tarpeeseen suojata liike- ja ammattisalaisuuksia, Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel korostaa.

Suomen Ekonomien mielestä liike- ja ammattisalaisuuksia koskevan lainsäädännön tulee turvata yrityksille riittävä suoja ilman, että sen lisäksi työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan perusteettomilla kilpailukieltosopimuksilla. Akavan tavoin Suomen Ekonomit katsoo, että lisäksi on erityisen tärkeää turvata osapuolten oikeusturvaan liittyvät asiat lainsäädäntöä uudistettaessa.

– Kilpailukieltosopimuksia käytetään nykyisin paljon tarpeettomasti, minkä johdosta niistä aiheutuu enemmän haittaa kuin hyötyä. Suomen Ekonomit tukee kansanedustaja Saara-Sofia Sirénin lakialoitetta, joka velvoittaa työnantajan maksamaan palkkaa vastaavaa korvausta kilpailukiellon voimassaoloajalta, mikäli työnantaja haluaa pitää sopimuksen voimassa, Salokannel sanoo.

Kommentoi Facebookissa