RAKENTAMINEN Tähän mennessä yli kaksikerroksisia puisia asuinkerrostaloja on rakennettu Suomeen 49 kappaletta. Eli käytännössä ei juuri lainkaan.
– Hallitusohjelmassa on linjattu, että puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Nyt jos koskaan pitäisi ryhtyä tuumasta toimeen, sillä ilmastonmuutosta ei ohjelmakirjauksilla pysäytetä, sanoo MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Marttila puhui Metsänhoitoyhdistys Pudasjärven 80-vuotisjuhlassa. Elokuussa 2016 Pudasjärven lukio ja yhtenäiskoulu aloittivat toimintansa uudessa koulukeskuksessa. Tuolloin Hirsikampus täyttyi niin pudasjärvisistä lapsista ja nuorista kuin kaupungin ulkopuolelta oppilaiksi hakeutuvista.
Maailman suurin hirsikoulu tarjoaa modernin oppimisympäristön, jossa on hyvät puitteet opiskeluun ja yhteistoimintaan. Tilat on suunniteltu turvallisiksi, terveellisiksi, viihtyisiksi ja moneen käyttöön muuntuviksi.

– Puurakentaminen kannattaa kaikissa kunnissa ottaa ensi vuoden kunnallisvaalien teemaksi. Kunnat ja kaupungit voivat omilla päätöksillään vaikuttaa mistä materiaalista rakennetaan. Pudasjärven hirsikampus on tästä erinomainen esimerkki kaikille Suomen kunnille ja kaupungeille, Marttila kiitteli.
Uusia puisia koulurakennuksia on rakenteilla ja vireillä noin kymmeneen kuntaan. Puiset koulurakennukset ovat yleistymässä, kun tavoitellaan terveellistä ja viihtyisää sisäilmaa.
– Keskiverto puinen omakotitalo varastoi rakenteisiinsa hiiltä määrän, joka vastaa yhden kuluttajan keskivertoautoilun yli 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä. Hiilen varastoiminen puurakennuksiin on parasta mahdollista ilmastopolitiikkaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, Marttila myös muistutti.
Oleellista on viedä eteenpäin puukerrostalorakentamista ja julkisten rakennusten rakentamista puusta.
– Kun asia on kirjattu hallitusohjelmaan, pitäisi sen eteen myös hallituksen konkreettisesti tehdä jotain. Edellisellä hallituskaudella sentään Työ- ja elinkeinoministeriössä oli Metsäalan strateginen ohjelma, mutta nyt ei ole mitään vastaavaa. Toimenpiteitä odotellaan, hoputti Marttila.

Jos koko Euroopassa puurakentamisen osuus nousisi 10 prosentista 11 prosenttiin, sillä saavutettaisiin 25 prosenttia Kioton sopimuksen EU:lle asettamista päästövähennystavoitteista. Yhden puukerrostalon tarvitsema puuraaka-ainemäärä syntyy kasvukaudella noin minuutissa.
– Ruotsissa poliittinen tavoite on, että vuonna 2020 puolet kaikista uusista rakennuksista tehdään puusta. Siinä olisi Suomellekin hyvä tavoite!
Kerrostaloissa puun markkinaosuus on Suomessa tällä hetkellä noin viisi prosenttia. Vuonna 2016 on ilahduttavasti aloitettu noin 600 uuden puukerrostaloasunnon rakentaminen.
Kommentoi Facebookissa