KELA Kelan etuuksia koskevia väärinkäytösepäilyjä on eniten työttömyysetuudessa, yleisessä asumistuessa ja perustoimeentulotuessa. Väärinkäytösepäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli alle yksi promille vuonna 2020. Kelan väärinkäytösraportin mukaan etuuksia koskevat väärinkäytösepäilyt ovat pysyneet suhteellisen vähäisinä vuosina 2018–2020.
Vuonna 2018 väärinkäytösepäilyjä oli yhteensä 2 344 kpl. Niitä vastaava rahamäärä oli noin 9,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 epäilyjä oli yhteensä 2 467 kappaletta ja vastaava summa oli 12,2 miljoonaa euroa. Vaikka epäiltyjen väärinkäytösten määrä on hieman kasvanut viime vuosina, niiden osuus kaikista maksetuista etuuksista oli 0,79 promillea.
Väärinkäytösepäilyjä on eniten työttömyysetuudessa, yleisessä asumistuessa ja perustoimeentulotuessa. Näihin etuuksiin liittyy muita etuuksia enemmän asiakkaan omia aktiivisia toimenpiteitä, kuten säännöllisesti toistuvia hakemuksia ja tietojen antamista. On arvioitu, että tämän vuoksi väärinkäytösepäilyjä on niissä enemmän kuin muissa etuuksissa.
Yleisen asumistuen ja perustoimeentulotuen tutkintapyyntöjen määrä kasvoi vuosina 2018–2020. Vuonna 2018 tutkintapyyntöjä tehtiin yleisessä asumistuessa 293 ja perustoimeentulotuessa 93 kappaletta ja vuonna 2020 vastaavasti 409 ja 246 kappaletta.
Väärinkäytösepäily syntyy usein etuushakemusta käsiteltäessä. Väärinkäytös voi tulla ilmi myös muun muassa ilmiannon vuoksi tai muiden viranomaisten ilmoitusten perusteella. Kelassa on viime vuosina panostettu väärinkäytösten tunnistamiseen. Kela tekee laajaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa eri viranomaisten kanssa harmaan talouden ja väärinkäytösten ehkäisemiseksi. On myös arvioitu, että vuonna 2019 käyttöön otettu tulorekisterijärjestelmä vähentää väärinkäytöksiä.
Väärinkäytöksellä tarkoitetaan Kelan etuuksien yhteydessä sitä, että asiakas pyrkii tarkoituksella saamaan etuutta perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle kuuluisi. Väärinkäytökseksi voidaan katsoa esimerkiksi se, jos asiakas antaa Kelalle väärää tietoa tai väärentää asiakirjan. Myös tietojen salaamista pidetään väärinkäytöksenä.
Väärinkäytöksestä on kysymys silloin, kun teko täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Rikosnimike väärinkäytöksissä on useimmiten petos tai väärennys. Kaikista väärinkäytösepäilyistä noin puolesta tehdään tutkintapyyntö poliisille. Etuuden hakijalla on velvollisuus ottaa selvää ja ilmoittaa Kelalle asioista, jotka vaikuttavat hänen oikeuteensa saada etuutta.
Lue myös: Teeveestä tuttu erehdytti Kelaa tukiasioissa – kuntavaaliehdokkaalle 1900 euron sakot petoksesta
Kommentoi Facebookissa