SOTE Maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädäntö on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä ja perustuslakivaliokunta antoi siitä lausuntonsa 1.6.2018. Hallitus on nyt tarkentanut tämän pohjalta uudistuksen etenemistä.
Hallitus on laatinut eduskunnalle vastineen, joka on luovutettu sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Valiokunta antaa tämän jälkeen asiasta mietintönsä vielä perustuslakivaliokunnan tarkasteluun.
Hallituksen vastineen ovat valmistelleet sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö, työhön ovat osallistuneet myös työ- ja elinkeinoministeriö ja oikeusministeriö. Tiedotustilaisuudessa paikalla olivat kuntaministeri Anu Vehviläinen, peruspalveluministeri Annika Saarikko, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ja oikeusministeri Antti Häkkänen.
Valinnanvapauden piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveyskeskukset aloittaisivat toimintansa maakunnissa 1.1.2022 eli vuotta myöhemmin kuin aikaisemmin on ilmoitettu. Maakunta voisi kuitenkin aloittaa sote-keskusten toiminnan jo vuonna 2020, jos se täyttää tarvittavat kriteerit. Tarvittaessa maakunta voisi myös hakea määräajan pidentämistä 1.1.2023 asti.
Ministeri Saarikko vakuutti tiedotustilaisuudessa suurimman osan maakunnista olevan valmiita toteuttamaan muutoksen aikataulussa tai jopa varhennetusti.
Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti otettaisiin käyttöön koko Suomessa 1.1.2021. Sitä ennen käytössä olisivat nykyiset välineet, kuten palveluseteli ja maksusitoumus. Suunhoidossa valinnanvapaus tulisi voimaan 1.1.2022 alkaen.
Valinnanvapauden pilotit toteutettaisiin vuosina 2019–2020. Valinnanvapauslakiin lisättäisiin pykälä, jossa säädettäisiin pilottialueiden valintakriteerit. Hallitus sanoo myös varmistaneensa valinnanvapausmallin suhteen EU:n valtiotukisääntelyyn, kuten perustuslakivaliokunta lausunnossaan edellyttää.
Maakunnan liikelaitoksen sosiaali- ja terveyskeskukselle maksettavat korvaukset olisivat kaikilta osin yhdenvertaisia yksityisille toimijoille maksettavien korvauksien kanssa. Lisäksi maakunnalla olisi mahdollisuus antaa maakunnan liikelaitokselle palveluvelvoite, johon sovellettaisiin EU-oikeuden yleisen taloudellisen edun palveluita koskevaa sääntelyä. Muun muassa näillä säännöksillä varmistettaisiin, ettei maakunnan liikelaitokselle muodostu EU:n valtiontukisääntöjen vastaista tukea.
Hallitus sanoo haluavansa myös varmistaa maakuntien oikeuden lisärahoitukseen tilanteessa, jossa riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen perusrahoituksella muutoin vaarantuisi. Lisärahoitusta voitaisiin myöntää yksittäiselle maakunnalle hakemuksen perusteella tai valtion aloitteesta.
Valtion olisi korotettava maakuntien rahoitusta tilanteessa, jossa rahoituksen taso todettaisiin useissa maakunnissa riittämättömäksi turvaamaan sosiaali- ja terveyspalvelut. Rahoitusta korotettaisiin, jos maakuntien rahoituksen taso vaarantaisi riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen vähintään kahdeksassa maakunnassa tai maakunnissa, joiden asukasluku on yhteensä enemmän kuin 40 prosenttia koko maan asukasluvusta.
Lue myös: Perustuslakivaliokunta antoi sote-lausuntonsa – ”Edelleen vakavia perustuslaillisia ongelmia”
Kommentoi Facebookissa