Valtionpalkinto 14 ansioituneelle taiteilijalle ja taideyhteisölle – palkintojen yhteissumma 226 000 euroa

Valtion taidepalkintoja jaettiin 14 kappaletta.

Valtion taidepalkintoja jaettiin 14 kappaletta. (Kuva Vilhelm Sjöström)

Valtionpalkinnon voi saada tunnustuksena ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta taiteellisesta urasta.

VALTIONPALKINTO Valtion taidetoimikunnat ovat myöntäneet vuoden 2020 valtionpalkinnot ansioituneille taiteilijoille ja taideyhteisöille. Palkintojen yhteissumma on 226 000 euroa, yksittäisen valtionpalkinnon suuruus on pääsääntöisesti 14 000 euroa.

Taiteen valtionpalkinnon voi saada tunnustuksena kolmen viime vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta, ansiokkaasta taiteellisesta urasta tai toiminnasta alan hyväksi.

Valtionpalkinnoista päättävät vuosittain valtion taidetoimikunnat, jotka toimivat Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijoina. Lastenkulttuurin palkinnosta päättää Taiteen edistämiskeskuksen johtaja. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon oli määrä jakaa palkinnot, mutta tilaisuus peruuntui koronarajoitusten vuoksi.

Arkkitehtuurin valtionpalkinnon sai arkkitehti Olavi Koponen, joka on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran erityisesti puuarkkitehtuurin parissa. Koposen suunnittelemat, puusta rakennetut pientalot ja loma-asunnot herättivät huomiota jo 2000-luvun alkuvuosina.

Elokuvataiteen valtionpalkinnon sai elokuvatuotantoyhtiö Tuffi Films oy, joka toi ensi-iltaan syyskuussa 2019 yhdessä 15 elokuvantekijän, taiteilijan, tutkijan ja yhteiskuntavaikuttajan kanssa yksittäistapaus-lyhytelokuvasarjan, joka kuvaa naisten kokemuksia vallankäytöstä yksityiselämässä ja yhteiskunnassa – juuri silloin, kun #metoo-keskustelu kävi Suomessa ja maailmalla kiihkeimmillään.

Esittävien taiteiden valtionpalkinnon sai Suvilahdessa vuonna 2014 toimintansa aloittanut esitystaiteen talo Mad House Helsinki, joka on osoittanut erityisyytensä ja välttämättömyytensä uuden, kokeellisen nykyesitystaiteen luovan voiman kokoajana ja ilmentäjänä. Mad Housen erityisyyttä on myös, että sen toiminnan ytimessä vaikuttaa vuosittain laaja joukko esitystaiteen tekijöitä.

Toinen palkinto myönnettiin Kallo Collectivelle, joka on Jenni Kallon, Sampo Kurpan ja Thom Moncktonin vuonna 2011 perustama fyysisen klovnerian ja nykysirkuksen ryhmä. Kallo Collectiven toimintaa kuvaa monitaiteisuus, verkostomainen toiminta ja kansainvälisyys. Esimerkkinä ryhmän kiinnostavista toiminnoista on vuodesta 2017 Helsingissä järjestetty, kansainvälinen ja taiteellisesti korkeatasoinen, fyysiseen klovneriaan keskittyvä NouNous-festivaali.

Kirjallisuuden valtionpalkinnon sai suomentaja Markku Päkkilä, joka on kääntänyt englanninkielistä kauno- ja tietokirjallisuutta lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Yhdysvaltalaisten ja brittiläisten kirjailijoiden lisäksi Päkkilä on suomentanut muun muassa eteläafrikkalaisen J. M. Coetzeen teoksia. Viime vuosina huomiota ovat herättäneet brittiläisen yläluokan elämää ruotivat teokset, Edward St. Aubynin osittain autofiktiivinen Patrick Melrose -sarja ja Julian Fellowesin lempeän ironiset romaanit.

Toinen palkittu kirjailija Antti Nylén on yli 20 vuoden ajan kirjoittanut ja suomentanut kaunokirjallisuutta. Nylén on palkintoperusteluiden mukaan 2000-luvun uuden esseistiikan ohittamaton tekijä, klassikoiden suomentaja, näytelmäkirjailija ja julkinen keskustelija.

Juttuvinkki: Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot jaettiin – elämäntyöpalkinto tietokirjailija Risto Isomäelle

Kuvataiteen valtionpalkinnon sai Maria Duncker, joka on poikkeuksellisen monialainen kuvataiteilija. Viime vuosina hänet on nähty ennen kaikkea kokeellisten video- ja mediateosten tekijänä, joista tuoreena esimerkkinä Hevonen on häst -teos Galleria Sinnessä vuonna 2019. Kuvitustaiteen valtionpalkittu Marika Maijala on lasten kuvakirjoihin erikoistunut kuvittaja, lastenkirjailija ja graafinen suunnittelija. Maijala on osoittanut, että visuaalisesti kunnianhimoisille, lastenkirjallisuuden valtavirtaa haastaville teoksille on kysyntää niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Lastenkulttuurin valtionpalkinto myönnettiin Etana Editionsille, joka on Jenni Erkintalon ja Réka Királyn vuonna 2014 perustama suomalainen lasten kuvakirjoihin erikoistunut pienkustantamo, joka on nopeasti saanut arvostetun aseman kotimaisen lastenkirjallisuuden kentällä. Kustantamon kirjat ovat sisällöllisesti rikkaita, kuvitukseltaan ennakkoluulottomia sekä materiaalivalinnoiltaan laadukkaita. Lastenkulttuurin valtionpalkinnosta päättää Taiken johtaja. Valtionpalkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Mediataiteen valtionpalkinnon saanut kuvataiteilija Hans Rosenström on pitkän linjan tekijä, jolla on hienovireinen mutta voimakas taiteellinen kieli. Hän käyttää teknologiaa ehdottoman sisältölähtöisesti, yhdistäen tilallisuutta ja ääntä taitavasti ja omintakeisesti. Suomen taideyhdistys myönsi vuonna 2011 Rosenströmille Dukaattipalkinnon ja vuonna 2015 hän oli ehdolla Ars Fennica -palkinnon saajaksi.

Monitaiteen valtionpalkinto myönnettiin kulttuurikeskus Museum of Impossible Formsille, joka on toiminut vuodesta 2017 alkaen Kontulassa. Sitä ylläpitää moninainen joukko taiteilijoita ja taidealan toimijoita, jotka radikaalisti uudistavat Suomen taidekenttää vähemmistöasemasta käsin. Monitaiteen valtionpalkinto on suuruudeltaan 28 000 euroa.

Muotoilun valtionpalkittu palvelumuotoilija, sisustusarkkitehti Tanja Jänicke on yhteiskunnallisesti merkityksellisiin hankkeisiin erikoistuneen Yhteismaa ry:n ja Mesenaatti.me-joukkorahoituspalvelun yksi perustajista. Hän on yhdessä kollegoidensa kanssa kehittänyt muun muassa yhteisölliset Siivouspäivä– ja Illallinen Helsingin taivaan alla -kaupunkitapahtumat sekä Nappi naapuri ja Kokeilun paikka -verkkopalvelut.

Musiikin valtionpalkinnon sai Eero Ojanen, joka on säveltäjänä, sovittajana, pianistina ja kapellimestarina antanut oman uniikin leimansa Suomen musiikkielämään. Ojanen on ollut kotonaan niin jazzin, teatteri- ja elokuvamusiikin, viihdemusiikin, taidemusiikin kuin poliittisen laulun parissa. Eero Ojasen edelleen jatkuva monipuolinen ja korkeatasoista jälkeä tuottanut ura on kestänyt kohta kuusi vuosikymmentä.

Toinen palkittu säveltäjä Lotta Wennäkoski kuuluu menestyneimpiin keskipolven suomalaisiin säveltäjiin ja elää uransa parasta luomiskautta. Wennäkoski ammentaa innoituksensa usein runoudesta ja lauluääni on hänelle tekstin kautta luonteva sävellyksellinen väline. Erilaiset ympäristön hälyt ovat hänelle soivaa materiaalia siinä missä orkesterin sointimaailma.

Lue myös: Miten sytytettäisiin kirjallisuuskeskustelua Finlandia-kilpailun ympärille?

Vuoden 2020 palkinnot

Arkkitehtuurin valtionpalkinto: arkkitehti Olavi Koponen

Elokuvataiteen valtionpalkinto: elokuvatuotantoyhtiö Tuffi Films oy

Esittävien taiteiden valtionpalkinto: esitystaiteen talo Mad House Helsinki

Esittävien taiteiden valtionpalkinto: fyysisen klovnerian ja nykysirkuksen ryhmä Kallo Collective

Kirjallisuuden valtionpalkinto: suomentaja Markku Päkkilä

Kirjallisuuden valtionpalkinto: kirjailija Antti Nylén

Kuvataiteen valtionpalkinto: kuvataiteilija Maria Duncker

Kuvitustaiteen valtionpalkinto: kuvittaja Marika Maijala

Lastenkulttuurin valtionpalkinto: kirjakustantamo Etana Editions

Mediataiteen valtionpalkinto: kuvataiteilija Hans Rosenström

Monitaiteen valtionpalkinto: kulttuurikeskus Museum of Impossible Forms

Muotoilun valtionpalkinto: palvelumuotoilija, sisustusarkkitehti Tanja Jänicke

Musiikin valtionpalkinto: säveltäjä Eero Ojanen

Musiikin valtionpalkinto: säveltäjä Lotta Wennäkoski

Kommentoi Facebookissa