TARKASTUSVIRASTO Eduskunnan kansliatoimikunta käsittelee kokouksessaan torstaina 8. huhtikuuta Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan viralta pidättämistä. Pääjohtaja Tytti Yli-Viikarille on varattu tilaisuus antaa kokoukseen perusteltu kirjallinen vastineensa ja tulla kuultavaksi kokoukseen.
Kansliatoimikunta voi päättää pääjohtajan viralta pidättämisestä keskusrikospoliisin esitutkinnan ajaksi. Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan toimikausi on kuusi vuotta, Yli-Viikari on toiminut pääjohtajana vuoden 2016 alusta alkaen. Pääjohtajan nimittämisestä ja irtisanomisesta päättää eduskunnan täysistunto.
Tarkastusvaliokunta jatkaa Valtiontalouden tarkastusviraston taloudenhoitoa koskevan asian käsittelyä. Valiokunnan kokouksessa keskiviikkona päätetään asiantuntijakuulemisen lopettamisesta ja valiokunta jatkaa valmistavaa keskustelua asiassa.
Tarkastusvaliokunta käynnisti 10. helmikuuta selvityksen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa sekä hyvän hallinnon periaatteiden ja asiaa koskevien säännösten noudattamista Valtiontalouden tarkastusviraston taloudenhoidossa.
Valiokunta on pyytänyt tarkastusvirastolta kirjallisen asiantuntijalausunnon, joka sisältää kuvauksen riskienhallinnasta ja VTV:n sisäisen valvonnan järjestämisestä taloushallinnossa, taloushallinnon prosesseista ja vastuista, sisäisen tarkastajan tehtävän kuvauksen ja toiminnan sekä matkustamista koskevat prosessit koskien niin virkamiehiä kuin pääjohtajaa – kuten matkamääräykset, matkalaskut, hyväksymiset – ja lisäksi erinäisiä tietoja pääjohtajan matkakuluista.
Julkisuudessa on arvosteltu myös sitä, että VTV käyttää aikaisempaa vähemmän aikaa itse tarkastuksiin ja jopa sensuroi arvostelua. Pääjohtaja Tytti Yli-Viikari ei ole julkisuudessa kommentoinut kritisoituja kulujaan. Sen sijaan hän julkaisi blogikirjoituksen, jossa hän kertoo tarkastusviraston työn uudistamisesta ja tarkastusalan muutoksesta.
”Tarkastukseen käytetyt työtunnit eivät yksinään kerro työn vaikuttavuudesta. Tarkastajan tuottama lisäarvo on tämän kyvyssä kulkea hallinnon rinnalla ja tukea hallintoa uudistumisessa ja toiminnan kehittämisessä alati muuttuvassa tilanteessa.”
VTV:n toisessa johdon julkaisemassa tiedotteessa vakuutetaan, että ”tarkastusten laadunvalvonta ei ole sensuuria”.
”Ennen kertomuksesta päättämistä tarkastuskohdetta kuullaan lähettämällä sille tarkastuskertomusluonnos lausunnon antamista varten. Tarkastajat tekevät saadun palautteen perusteella sovitut täydennykset ja korjaukset kertomusluonnokseen. Kertomusluonnosta muutetaan siltä osin kuin se on palautteen perusteella tarpeen.”
”Harkinta ja valinnat kuuluvat tarkastukseen, mutta niitä ohjaavat hyväksyttyyn tarkastusasetelmaan kuuluvat tavoite, kysymykset ja kriteerit, eivät tarkastajan omat mieltymykset. Tarkastuksessa voi olla perusteltua tehdä tietynlainen päätelmä, vaikka jokin yksittäinen asia puhuisi toisenlaisen päätelmän puolesta.”
Eduskunnan tilintarkastajat ovat käynnistäneet erityistilintarkastuksen, joka kohdistuu Valtiontalouden tarkastusviraston ylimmän johdon edustus-, matka- ja hankintakuluihin vuodesta 2020 lähtien. Tilintarkastuksen toteuttaa ulkopuolinen julkishallinnon tilintarkastustyöhön erikoistunut asiantuntijaorganisaatio ja työn on määrä valmistua huhtikuun loppuun mennessä.
Kommentoi Facebookissa