SOTE Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki jätti viime viikolla eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle, sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ja tarkastusvaliokunnalle muistion ”Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin”.
Muistio on herättänyt voimakasta julkista kritiikkiä. Hetemäki toteaa sote-uudistuksen säästöpotentiaalin olevan 4,6 miljardia euroa, josta valinnanvapauden säästöpotentiaali on nolla euroa. Muistion mukaan pääosa säästöpotentiaalista liittyy ”tiedon ja teknologian käyttöön”. ”Sotejärjestämisen ja palveluintegraation” säästöpotentiaaliksi arvioidaan 0,6 miljardia euroa.
Hetemäen ilmoittamat säästöt tiedon ja teknologian avulla tuntuvat epärealistisilta. Valtioneuvosto päätti viime syksynä muun muassa perustaa SoteDigi Oy:n kehittämään sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia asiakas- ja potilastietojärjestelmän ratkaisuja. SoteDigiin sijoitettiin aluksi 90 miljoonaa Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n rahoja. Siirtymävaiheen tietojärjestelmäkustannuksiin on arvioitu menevän jo 500 miljoonaa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri on toimittanut lausuntonsa Hetemäen muistiosta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle sekä tarkastusvaliokunnalle. HUS:n mukaan ”muistio on harhaanjohtava, jopa vilpillinen”.
Kriitikoihin kuuluu myös talouspolitiikan arviointineuvosto tuoreessa lausunnossaan. Arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Neuvosto on koottu yliopistojen taloustieteen laitosten ja Suomen Akatemian ehdotusten perusteella, ensimmäisenä puheenjohtajana toimii professori Roope Uusitalo.
Talouspolitiikan arviointineuvosto huomauttaa, että Hetemäen muistiossa ei esitetä arviota sote-uudistuksen vaikutuksista, vaan puhutaan ainoastaan potentiaalista eli mahdollisista kustannussäästöistä.
Aikaisemmissa lausunnoissaan sekä vuosiraportissaan talouspolitiikan arviointineuvosto on jo todennut, että hallituksen esityksistä ei käy ilmi, miten sote-uudistusta koskevaan kolmen miljardin säästötavoitteeseen on päädytty, eikä selviä miten tavoiteltuihin säästöihin päästään. Muistiossa ei myöskään tuoda esiin mekanismeja, joilla esitys parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta niin, että säästötavoite ei vaaranna palveluiden laatua tai saatavuutta.
Arviointineuvosto on lisäksi kiinnittänyt huomiota riskeihin, joita valinnanvapauden käyttöönottoon liittyy julkisen sektorin kustannusten kannalta, erityisesti liittyen muun muassa työterveyshuollon asiakkaisiin, uudistuksen jälkeiseen markkinarakenteeseen, kapitaatiomallin yksityiskohtiin sekä mahdollisten tehokkuushyötyjen siirtymiseen yksityisen sektorin yritysten voitoista julkisen sektorin säästöiksi.
Valtiovarainministeriön muistio ei tuo neuvoston mukaan näihin kysymyksiin lisävalaistusta. Terveyspalvelujen saatavuuden parantaminen ja kustannusten hillintä ovat keskenään vastakkaisia tavoitteita ja mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuus ei tavoitellulla tavalla kasva, tästä seuraa joko menokehysten rikkoutuminen, hoidon tason lasku tai muiden julkisten menojen leikkaus.
Yhteenvetona talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa, että ”valtiovarainministeriön muistio ei tuota uskottavaa arviota sote-uudistuksen vaikutuksesta julkisiin menoihin”.
Lue myös: Sote-uudistus etenee – mutta usko tavoitteiden toteutumiseen heikkenee
Kommentoi Facebookissa