MAAHANMUUTTO Maahanmuuttovirasto tapasi 32 vapaaehtoisesti palannutta ihmistä Irakissa, Somaliassa ja Afganistanissa. Kaikki heistä olivat olleet aiemmin Suomessa tai Euroopassa turvapaikanhakijoina, mutta olivat saaneet kielteisen päätöksen tai peruneet itse hakemuksensa.
Millaisia ovat Suomesta vapaaehtoisesti takaisin kotimaahan palanneiden kokemukset? Osa palaajista kertoo paluustaan videoilla, joita julkaistaan kevään aikana. Vapaaehtoisen paluun avulla turvapaikanhakija voi palata tuettuna kotimaahansa. Paluu tapahtuu hakijan itsensä aloitteesta ja päätöksellä. Taloudellisen tuen määrä on harkinnanvarainen.
– Osa oli ollut todella pitkään poissa, minkä vuoksi paluun kynnys oli noussut vuosi vuodelta korkeammaksi, eikä päätöksen tekeminen ollut helppoa. Tapasimme kuitenkin pääasiassa tyytyväisiä ihmisiä, jotka iloitsivat perheensä jälleennäkemisestä. Taloudellinen tilanne huolestutti kaikkia, mutta oli heitäkin, jotka olivat onnistuneet perustamaan tuen avulla oman, pienen yrityksen, kertoo vapaaehtoista paluuta tukevan Auda-hankkeen hankepäällikkö Tarja Rantala.
Haastatteluja palaajien ja heitä tukevien järjestöjen kanssa tehtiin Bagdadissa, Hargeisassa, Mogadishussa, Kabulissa ja Mazar-i-Sharifissa. Osa haastatelluista kertoi, että ennen Suomeen tai Eurooppaan lähtöä heillä ei ollut riittävää tietoa turvapaikan saamisen kriteereistä. Virheellisiä tietoja ja suuria lupauksia levittivät erityisesti salakuljettajat.
Kaikki tavatut palaajat olivat turvapaikanhakijoita, jotka olivat saaneet yhden tai useamman kielteisen turvapaikkapäätöksen. Palaajien suurin ryhmä ovat irakilaiset. Suomesta on palattu eniten Irakiin, jonne palaajia oli viime vuonna 449. Afganistaniin palasi viime vuonna 18 ja Somaliaan 11. Kaikkiaan vuonna 2018 palaajia oli 646. Vuonna 2017 vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta käytti kaikkiaan 1 425 henkilöä.
– Yleisin syy palata oli kielteinen turvapaikkapäätös. Osa keskeytti prosessin itse eri syistä. Monelle oleskeluluvan saamisen kriteerit tulivat yllätyksenä. Kun olot kotipuolessa näyttivät rauhoittuneen, paluu lasten tai sairaiden vanhempien luokse tuntui merkityksellisemmältä kuin odottaminen vastaanottokeskuksessa, Rantala kertoo paluun syistä.
Maahanmuuttovirasto lisäsi viime vuonna resursseja paluusta kiinnostuneiden hakijoiden neuvontaan ja paluusta tiedottamiseen. Rahoitusta niihin on saatu EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta AMIF:sta.
Vastaanottokeskuksissa on kirjoilla tällä hetkellä lähes 7 900 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta hakijaa. Suurin osa valittaa kielteisestä päätöksestä hallinto-oikeuteen. Turvapaikanhakija voi oleskella Suomessa koko turvapaikkahakemuksensa käsittelyn ajan.
Vapaaehtoiselle palaajalle kustannetaan matkat kotiseudulle edullisimman matkustustavan mukaan. Lisäksi palaaja voi saada paluutukea, jonka määrä vaihtelee maittain. Paluutuki on harkinnanvarainen. Sitä voidaan myöntää vain, jos henkilö on varaton, eikä paluuta voi itse rahoittaa.
Paluutuki voi olla joko käteistä rahaa tai hyödyketukea. Käteistuen määrä vaihtelee 300–1 500 euron välillä. Hyödyketuki on puolestaan palveluita tai tavaroita, jotka palaaja saa perillä kotimaassaan. Palaajat voivat käyttää hyödyketukea esimerkiksi oman pienyrityksen perustamiseen tai koulutukseen. Maahanmuuttoviraston työntekijöiden tapaamat palaajat olivat perustaneet hyödyketuella esimerkiksi kuntosalin Afganistaniin, kahvilan Somaliaan ja ostaneet tuotteita, joilla oli voinut aloittaa torikaupan.
Vapaaehtoisen paluun hyödyketuen enimmäismäärää nostettiin vuoden 2019 alussa. Enimmillään aikuinen voi saada sitä 5 000 euroa. Perheensä kanssa palaava lapsi voi saada hyödyketukea enintään 1 500 euroa. Rahallisen tuen suuruus riippuu siitä, mihin maahan ja minkälaisiin olosuhteisiin henkilö palaa.
Kommentoi Facebookissa