Vasemmistoprofessori vaati poistamaan Mannerheimin kuvan opiskelijoiden kiltatiloista – opiskelijat pyysivät anteeksi

Mannerheim onnistui yhdistämään Suomen kansan talvisodan puolustustaisteluihin, mutta on edelleen äärivasemmiston kaunan kohde.

Mannerheim onnistui yhdistämään Suomen kansan talvisodan puolustustaisteluihin, mutta on edelleen äärivasemmiston kaunan kohde. (Kuva SA-kuva)

Entinen kommunistipuolueen jäsen, sosiologian professori Vesa Puuronen syytti Mannerheimin olevan rotuajattelun kannattaja.

MANNERHEIM Oulun yliopiston luokanopettajaopiskelijoiden kiltatilassa on ollut entisen presidentin, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin kuva. Ylipäällikön kuva on kulkeutunut tiloihin joskus matkamuistona opiskelijoiden talvipäiviltä.

Mannerheimin kuvalla ei ole ollut mitään ideologista tarkoitusta, se on edustanut monelle enemmänkin opiskelijahuumoria. Opiskelijat ovat muun muassa ottaneet selfieitä Marskin kanssa ja saaneet siitä niin sanottuun fuksipassiinsa pisteitä.

Sosiologian professori Vesa Puuroselle kuva oli kuitenkin liikaa, ja hän puuttui kiltatilan sisustukseen. Puuronen pyysi laajaan jakeluun lähettämässään sähköpostissa opiskelijoita poistamaan kuvan. Puuronen opasti opiskelijoita, kuinka Mannerheim oli ”rotuajattelun kannattaja”.

Puuronen kirjoitti jatkosodassa vihollismaan kansalaisten venäläisten joutuneen Mannerheimin käskystä ”keskitysleireihin”. Puuronen uhriutui myös itse, kertoen olevansa sisällisodan jälkeen teloitetun punaisen sukulainen. Puuronen syytti opiskelijoiden toimintaa loukkaavaksi ja häpäiseväksi.

Luokanopettajaopiskelijat pahoittelivat Puuroselle aiheuttamaansa mielipahaa ja poistivat kuvan. He myös kiittivät Puurosta kuvan taustoittamisesta.

Osa opiskelijoista on kuitenkin ihmetellyt Puurosen puuttumista asiaan, varsinkin kun tiedetään hänen poliittinen kantansa. Professori Vesa Puuronen on ollut Suomen kommunistisen puolueen jäsen, sekä sittemmin vasemmistoliiton ehdokkaana eduskuntavaaleissa että edustajana Rovaniemen kaupunginvaltuustossa.

Professori Vesa Puuronen on ollut Suomen kommunistisen puolueen jäsen.
Professori Vesa Puuronen on ollut Suomen kommunistisen puolueen jäsen. (Kuva Vasemmistoliitto)

Kasvatustieteilijä ja rasismintutkijaksi kutsuttu Puuronen antaakin tahallisesti tai ideologisista syistä vääristellyn kuvan Mannerheimin maailmankatsomuksesta. Mannerheim oli länsimaihin suuntautunut tunnettu anglofiili, joka muun muassa kieltäytyi ottamasta kansallissosialisteja talvisotaan ulkomaisten vapaaehtoisten joukossa.

Ulkoasiainministeriön arkistosta löydetty dokumentti on esitetty teoksessa Tähtilippu talvisodassa. Sosialidemokraattinen ulkoministeri Väinö Tanner kirjoitti Berliiniin lähettiläs Aarne Wuorimaalle 22.1.1940 luottamuksellisen kirjeen koskien talvisodan ulkomaisia vapaaehtoisia:

”Syistä, joihin minun ei tarvitse lähemmin puuttua, Ylipäällikkö ei katso olevan mahdollista ottaa vastaan sellaisia saksalaisia, jotka ovat Saksassa vallalla olevan järjestelmän kannattajia. Käytännössä olisi rajoituttava hyväksymään vain sellaiset saksalaiset vapaaehtoistarjokkaat, joihin nähden on olemassa perusteltua syytä katsoa, etteivät he ole natseja.”

Jatkosodan jälkeen, itsenäisyyspäivänä 1944 Mannerheim saapui osoittamaan kunnioitustaan juutalaisten sankarivainajien muistotilaisuuteen Malminkadun synagogaan Helsingissä. Ylipäällikkö tiedusteli kunniavartiossa seisovalta juutalaiselta sotilaalta, missä tämä oli viimeksi taistellut.

– Saksalaisia vastaan Lapissa.

– Hyvin tehty, Mannerheim vastasi ja taputti miestä hartioihin.

Mannerheim onnistui yhdistämään pienen kansakunnan talvisodassa, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Suomi säilytti itsenäisyytensä, toisin kuin esimerkiksi Baltian maat.

Vain kaksikymmentä vuotta aikaisemmin Mannerheim oli ollut valkoisen armeijan ylipäällikkö, kun punaiset nousivat kapinaan juuri itsenäistyneessä Suomessa. Hävinneitä punaisia joutui vankileireille ja tuomittiin teloitettavaksi. Terrori oli ollut sodan aikana molemminpuolista.

Tampereen keskustassa on kyllä Lenin-museo, mutta vuoden 1918 ratkaisevia taisteluja Mannerheim joutuu edelleen katsomaan kaukaa Vehmaisten metsistä. Siellä aika ajoin patsas jalustoineen tuhritaan punaisella maalilla.

  • Kirjoittaja on Päivän Lehden päätoimittaja ja Tähtilippu talvisodassa -teoksen kirjoittaja

Lue myös: Suomi avasi pelastusreitin juutalaisille Amerikkaan

Kommentoi Facebookissa