Viimeinen Mannerheim-ristin ritari on poissa – Tuomas Gerdt kuoli 98-vuotiaana

Viimeisinä vuosina Tuomas Gerdt nähtiin vielä itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla terveyden niin salliessa.

Viimeisinä vuosina Tuomas Gerdt nähtiin vielä itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla terveyden niin salliessa. (Kuva AOP)

Tuomas Gerdt lähti alaikäisenä sotaan kunnioituksesta talvisodan sankareille.

MARSKIN RITARI Viimeinen Mannerheim-ristin ritari Tuomas Gerdt on poissa. Ritariksi numerolla 95 nimitetty Gerdt menehtyi 98-vuotiaana Oulunkylän kuntoutussairaalassa Helsingissä.

Tuomas Gerdt syntyi Heinävedellä 28.5.1922 ja hän osallistui talvisotaan vain 17-vuotiaana vartiointi- ja evakuointitehtävissä Rantasalmella. Jatkosodassa hän palveli taistelulähettialiupseerina Jalkaväkirykmentti 7:ssä, kun hänet nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 8. syyskuuta 1942.

Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin kaikkiaan 191 suomalaista sotilasta, arvo voitiin myöntää sotilasarvosta riippumatta. Gerdt oli nimityshetkellä sotilasarvoltaan kersantti. Näin Tuomas Gerdtistä kerrotaan virallisissa nimitysperusteluissa:

”Monissa muissa kiperissä tilanteissa on hän kylmäverisesti ja itseään säästämättä suorittanut tekoja, joitten arvon tuntee vain sellainen, joka on joutunut johtamaan joukkoja tilanteissa, milloin kaikki muut yhteydet ovat poikki ja milloin vain miehinen kunto ja urhoollisuus voivat toimittaa perille annetut käskyt ja ilmoitukset.

20.–21.7.42 Kannaksella ”Sevastopolista” käydyn taistelun aikana ilmoittautui alikersantti Gerdt vapaaehtoisena vastaiskua tekemään määrättyyn osastoon. Ensimmäisenä miehenä syöksyi hän eteenpäin tuhoten konepistoolillaan ja käsikranaateilla kymmeniä vihollisia pyrkien aina pahimpaan ja ratkaisevimpaan paikkaan.

Vihollisen erittäin ankarasta tulesta välittämättä kantoi hän kuolettavasti haavoittuneen kapteeni Tofferin suojaan jatkaen sitten taistelua reippaana ja rohkeana aina haavoittumiseensa saakka. Hänen esikuvansa vaikutti suuresti viimeisen vastaiskun onnistumiseen.”

Tuomas Gerdt myös haavoittui sodassa kolme kertaa, talvella 1943 hän on palannut sotasairaalasta.
Tuomas Gerdt myös haavoittui sodassa kolme kertaa, talvella 1943 hän on palannut sotasairaalasta. (Kuva ”Viimeinen ritari”)

Tuomas Gerdt kertoi aikoinaan Yleisradion haastattelussa, mikä sai hänet ilmoittautumaan alaikäisenä asepalvelukseen.

– Pohjana päätökselle olivat talvisodan sankarit, jotka puolustivat ja torjuivat ylivoimaisen vihollisen talviolosuhteissa. Jouduin saattamaan talvisodassa kaatuneita sankarivainajia viimeiseen lepoon Rantasalmen kirkkomaahan. Kun omaiset – äidit, isät, siskot, veljet, morsiamet, puolisot ja alaikäiset lapset – olivat surusaattueessa, niin jotain piti tehdä.

Tuomas Gerdt kävi jatkosodan aikana reserviupseerikoulun ja hänet ylennettiin sodan aikana vänrikiksi. Hän avioitui vuonna 1946 Lea Marjatta Kososen (1925–2013) kanssa, heillä on kaksi lasta. Sodan jälkeen Tuomas Gerdt työskenteli metsäteollisuuden palveluksessa ja vietti eläkepäiviään Lappeenrannassa.

– Tuomas Gerdt – Suomen kansa kiittää ja kunnioittaa, kommentoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö Twitterissä.

Vuodesta 1994 lähtien Mannerheim-ristin ritarit ovat olleet itseoikeutettuja kutsuvieraita tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla, joihin myös viimeinen elossa ollut ritari Tuomas Gerdt osallistui terveyden salliessa.

Lue myös: Näin retkikunta löysi kadonneen Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin Vietnamin viidakosta – ”Sota on ohi”

Kommentoi Facebookissa