JÄÄKIEKKO Urheilukirjat ovat Suomessa varma syksynmerkki. Isänpäivä ja joulu lähestyvät, ja jotain pitäisi keksiä lahjaksi.
Viime vuosina jääkiekko ja alkoholi ovat olleet urheilukirjojen kuuma yhdistelmä. Suomessa riittää päihdeongelmista kärsineitä jääkiekkoilijoita, joiden tarinoilla saa kirjoja kaupaksi. Klikkiotsikoiden kautta saa ilmaista markkinointia.
Jere Karalahden ja Marko Jantusen jälkeen kirjan sankariksi pääsee nyt Hannes Hyvönen. Hänellä oli kova laukaus ja ammattilaisena hän tienasi useamman miljoonan, jotka sai tuhlattua, kun ei raha-asioiden päälle ymmärtänyt. Päihteet olivat tietysti edes auttamassa tuhlailusirkusta.
Aktiiviuransa jälkeen Hyvönen ajautui henkisten ongelmien keskelle. Onnekseen hän pääsi hoitoon ja sai onnelliselle elämälle toisen tilaisuuden. Tarinalla oli onnellinen loppu, mutta shown varastaa Hyvösen sinänsä tuttu tarina elämänhallinnan ongelmista.
Pari kertaa Hyvönen mahtui MM-kisajoukkueeseen. Hän ei ollut kuitenkaan suomalaisen jääkiekkoilun merkittävimpiä tähtiä. NHL-urakin jäi 42 otteluun.
Urheilullisten saavutustensa osalta Hyvönen ei ansaitsisi kirjaprojektia. Jääkiekon lieveilmiöt ja päihdeongelma veivät hänet kuitenkin kansien väliin.
Esimerkiksi Saku Koivu, Jere Lehtinen, Ville Peltonen, Kimmo Timonen, Teppo Numminen ja Miikka Kiprusoff ovat suomalaisen jääkiekkoilun merkittäviä nimiä, joista ei ole tehty kirjaa. He eivät ole viettäneet lööppien arvoista holtitonta elämää, joten kirjaprojekti ei ilmeisesti olisi taloudellisesti kannattava.
Juttuvinkki: ”Kuka tuo ruipelo on?” – Matti Nykänen olisi voinut voittaa paljon enemmän
Päihdeongelmaisista urheilijoista kertovien kirjaprojektin taustalla pyörii useasti jeesustelua viattomista sankareista, jotka ajautuivat sivuteille. Päihdeongelmien voittamisesta tulee sankaritarina, kuten Hyvösen, Karalahden tai Jantusen tapauksissa.
Kaikki eivät taistelua voittaneet. Belgian pääsarjassa komean uran pelannut Suomen 1970-luvun merkittävin jalkapallotähti Arto Tolsa alkoholisoitui uransa jälkeen pahasti ja kuoli 1989 vain 43-vuotiaana.
Kimmo Muttilaisen kirjoittamassa hiljattain julkaistussa ansiokkaassa kirjassa paljastetaan, että Tolsan kuolinsyy oli itsemurha. Tolsan elämä on surullinen tarina noususta tähtiin ja sieltä putoamisesta. Elämänhallinta ei häneltä onnistunut.
Jalkapallo ei ollut Suomessa Tolsan huippuvuosina mediaseksikäs laji toisin kuin jääkiekko oli Hannes Hyvösen uran aikana. Aktiiviuransa jälkeen Tolsa unohdettiin nopeasti, eikä hänen kuolemansa poikinut suurempia otsikoita.
Tolsa oli huipulla ennen Matti Nykästä, jonka aikana suomalaisurheilijoiden kännisekoiluista tuli urheilun lööppikulttuurin olennainen osa. Suomen urheilun julkisen kännisekoiluhistorian vedenjakajana toiminut Nykänen oli mäkihyppääjänä Suomessa vain supertähti, mutta päihdesekoiluillaan hän teki itsestään aktiiviuransa jälkeen megaluokan supertähden.
Nykänen kuoli helmikuussa 2019 elimistön petettyä vuosikymmeniä jatkuneen kovan alkoholinkäytön seurauksena. Hän oli 55-vuotias.
Syyskuun alussa Nykäsestä on ilmestynyt kaksi uutta kirjaa. Silloinhan kannattaa takoa, kun rauta on kuumaa. Mattikin on ollut jo puolitoista vuotta haudassa, joten osuuttaan rahoista hän ei ole enää vaatimassa.
Alkoholi on Suomessa vakava yhteiskunnallinen ongelma. Se voikin olla selitys sille, miksi sivuraiteelle ajautuneet urheilijat kiinnostavat kansaa.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Mäkiviikon viinanhuuruista historiaa – Matti Nykänen aneltiin mukaan ja lähetettiin kotiin
Kommentoi Facebookissa