OLYMPIALAISET Venäjän Ukrainassa käymä raakalaismainen hyökkäyssota on vienyt Venäjän kansainväliseen boikottiin lähes jokaisella osa-alueella. Urheilussa Venäjän kansainvälinen toiminta on ollut pysähdyksissä maaliskuusta lähtien lähes kokonaan.
Pariisin 2024 kesäolympialaisiin on aikaa vielä kaksi vuotta, mutta nyt näyttää jo todennäköiseltä, ettei Venäjää tulla kisoissa näkemään. Ukrainan sota pitkittyy ja samalla pitkittyy myös Venäjän panna kansainvälisessä urheilussa.
Judo, tennis ja pyöräily sallivat yhä venäläisurheilijoiden kisaamisen tapahtumissaan. Muissa olympialajeissa venäläiset ovat kilpailukiellossa lajiliittojen alaisissa tapahtumissa. Muutoksia ei ole tulossa, ellei Venäjä lopeta sotatoimiaan, eikä erikoisoperaatiostaan höpisevä Venäjä ole rauhantahtoisuudestaan viestinyt.
Karsintakilpailut Pariisin olympialaisiin alkavat pian. Venäläisurheilijoiden mahdollisuudet päästä olympialaisiin itsenäisinäkin urheilijoina rankingin kautta heikkenevät 2023 jo ratkaisevasti.
Venäjä ei ole kaksissa viimeisissä talviolympialaisissa sekä Tokion 2021 kesäolympialaisissa päässyt kisaamaan kansallistunnuksillaan. Syynä on maassa rehottanut valtiojohtoinen dopingkulttuuri.
Nyt Venäjää odottaa vieläkin nolompi panna, kun maa ei ole saamassa olympiajoukkuetta mukaan ollenkaan. Vastaava kohtalo uhkaa myös Venäjän vasallivaltiota Valko-Venäjää.
Venäjä on edellisen kerran ollut olympialaisista poissa Los Angelesin kesäolympialaisista 1984. Silloin Neuvostoliitto päätti boikotoida kisoja kostoksi Yhdysvaltain Moskovan 1980 kesäolympialaisten joukkoboikotille.
Neuvostoliiton boikottiin liittyivät kaikki kommunistimaat Romania ja Jugoslavia pois luettuna. Eniten boikotista hyötyivät Los Angelesin kisajärjestäjät, jotka Yhdysvaltojen valtavan suuren urheilullisen menestyksen avulla tekivät kisoilla massiivisen taloudellisen voiton.
Mikäli Neuvostoliitto liittolaisineen olisi Los Angelesin olympialaisissa kilpaillut, olisi Yhdysvallat menestynyt heikommin. Se olisi voinut pienentää kisojen amerikkalaista hypetystä ja taloudellisia voittoja.
Pariisin olympialaisissa 40 vuotta myöhemmin Venäjän ja Valko-Venäjän poissaololla ei ole olennaista merkitystä. Joukkoboikottiakaan Venäjä ei tällä kerralla pysty masinoimaan. Se kertoo osaltaan siitä, miten paljon vähemmän vaikutusvaltaa Venäjällä on Neuvostoliittoon verrattuna.
Vladimir Putin on halunnut profiloitua suurena johtajana myös urheilun kautta. Venäjän urheilun kannalta hän teki Ukrainan sodassa todella nolon oman maalin.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Venäjän jääkiekko palaa neuvostoaikaan – armeija murskaa NHL-sopimukset
Kommentoi Facebookissa