TAITEILIJAKODIT Museokortin erikoispalkinto 2023 jaetaan yleisön äänestämälle taiteilijakodille. Voittaja julkistetaan Museogaalassa osana Museoliiton 100-vuotisjuhlia, jossa jaetaan muun muassa Vuoden museo, Vuoden museojulkaisu ja Vuoden viestintäteko -palkinnot.
Tänä vuonna ehdokkaat koostuvat kuudesta ainutlaatuisesta taiteilijakodista, mukana on kohteita Kittilästä, Lieksasta, Naantalista, Valkeakoskelta, Tuusulasta ja Vantaalta.
Ehdolla olevat taiteilijakodit edustavat toisistaan poikkeavia tyylisuuntia, aikakausia sekä alueita. Mukana on kansallisromanttisia hirsihuviloita, erämaan keskelle rakennettuja omaleimaisia luomuksia, kartanomiljöö sekä 1920-luvun tunnelmaa. Viime vuoden ehdokkaiden teemana oli linnat, ja erikoispalkinnon voittajaksi äänestettiin Olavinlinna.
Halosenniemi on taidemaalari Pekka Halosen ja hänen perheensä kansallisromanttinen, hirsinen koti ja erämaa-ateljee Tuusulanjärven rannalla. Vuonna 1902 valmistunut taiteilijakoti kertoo Halosen taiteesta, hänen elämäntyöstään ja ystävistään, jotka loivat maineikkaan Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisön.
Kuvataiteilija Reidar Särestöniemen kotitila on hämmästyttävä kohde keskellä syrjäistä Lapin erämaata. Kittilän Kaukosen kylässä sijaitseva Särestöniemi-museo koostuu 1800-luvulla rakennetusta sukutilasta sekä taiteilijan 1970-luvulla rakennuttamista galleria- ja ateljeerakennuksista.
Puuta rakastaneen kuvanveistäjä Eva Ryynäsen taiteilijakotiin Paateriin kuuluvat tunnelmalliset hirsiset ateljee, kirkko, kotitalo ja galleriakahvila metsän siimeksessä. Vuosikymmenten saatossa Lieksan Vuonisjärven kylälle syntyneen kokonaisuuden helmi on vuonna 1991 valmistunut kirkko, joka on Ryynäsen suurikokoisin ja tunnetuin työ.
Casa Haartman on taiteilija ja kulttuurivaikuttaja Axel Haartmanin ja hänen vaimonsa Hedvigin taiteilijakoti Naantalissa. Vuonna 1926 valmistuneen rakennuksen hillitty ulkokuori kätkee sisälleen koristeellisen sisustuksen sekä taideaarteita, kuten Helene Schjerfbeckin teoksia.
Vanajaveden äärellä sijaitseva Visavuori on kuin pieni linna. Kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelema ja toteuttama taiteilijakoti viitoitti tietä muille luonnon helmaan etsiytyville taiteilijoille 1800-luvun lopulla. Vuosina 1893-1912 rakennettua Visavuorta kutsutaankin ensimmäiseksi suomalaiseksi erämaa-ateljeeksi.
Uniikki veistospuisto ja kuvanveistäjän kotimuseo tunnelmallisessa Nissbackan kartanomiljöössä Vantaalla. Kuvanveistäjä, professori Laila Pullisen (1933–2015) taiteessa keskeisiä elementtejä olivat antiikki ja informalismi, historia ja hetken hauraus, luonnon lainalaisuudet ja ihminen näiden kaikkien risteymäkohdassa.
Ääniä on annettu jo lähes 4 000. Aikaa suosikkikohteen äänestämiseen on 19.5. asti. Äänestäneiden kesken arvotaan kaksi Museokorttia.
Lue myös: Ateneum avautui aikamme kysymyksille – klassikoita, harvinaisuuksia ja nykytaidetta
Kommentoi Facebookissa