Neuvostoliiton sotahirvet paljastuivat uutisankaksi – kuva onkin photoshopattu!

Museon mukaan ratsuväki harjoitteli jo ratsastamista hirvillä, jotka soveltuivat metsässä kulkemiseen paremmin kuin hevoset.

Museon mukaan ratsuväki harjoitteli jo ratsastamista hirvillä, jotka soveltuivat metsässä kulkemiseen paremmin kuin hevoset. (Kuva Huuhkanmäen sotahistoriallinen museo)

Venäläinen sotamuseo kertoo 1 500 sotahirvestä, jotka kävivät raivokkaasti suomalaisten kimppuun. Juttu oli alunperin aprillipila.

SOTAHISTORIA Viime vuonna avatussa Huuhkanmäen sotahistoriallisessa museossa Venäjällä ei ollut aikaisemmin käynyt kovinkaan paljon vierailijoita, museo sijaitsee neljän kilometrin päässä Lahdenpohjan kaupungista. Suomen armeijan vanhassa Huuhanmäen kasarmissa oli alun perin vuosina 1933–1940 Viipurin rykmentti, paikka sijaitsee vain parikymmentä kilometriä Suomen nykyisestä rajasta.

Mutta nyt kun suomalaismedia on kirjoittanut kallion sisään rakennetusta museosta, kävijämäärä on kasvanut huomattavasti. Ensin museon erikoisesta sotahistoriallisesta paljastuksesta raportoi Yle, sitten Iltalehti. Huuhkanmäen sotahistoriallinen museo kertoo suomalaisen sotahistorian sijaan venäläisten erikoisoperaatiosta – venäläisten talvisodan alla kouluttamista sotahirvistä!

Vuosina 1932–1937 Volossovan piirin erikoiseläintarha numero 3 olisi sadan työntekijänsä voimin onnistunut kouluttamaan sotaan valmistautuvalle Neuvostoliitolle jopa 1 500 sotahirveä. Hirvet kesytettiin ja ne opetettiin erottamaan suomen kieli, jonka hirvet tunnistivat jopa kilometrin päästä. Samoin hirvet totutettiin laukausten ääniin.

Ratsuväki harjoitteli jo ratsastamista hirvillä, jotka soveltuivat metsässä kulkemiseen paremmin kuin hevoset. Talvisodassa hirviä olisi käytetty taisteluissa, ja ”monien venäläisten lähteiden mukaan neuvostoliittolaiset kestivät sodan alun juurikin hirvien ansiosta”.

– Eräiden lähteiden mukaan ensimmäisinä talvisodan jälkeisinä vuosina suomalaiset metsästäjät olivat aivan pelosta sekaisin, kun he metsästyskauden aikana törmäsivät oudosti käyttäytyviin hirviin. Hirvet eivät huomioineet aseiden laukauksia millään tavalla, vaan hyökkäsivät raivokkaasti metsästäjien kimppuun, kun ne kuulivat suomenkielistä puhetta, museon työntekijä Elvira Simasheva väittää Iltalehdelle.

Valitettavasti jatkosodan aikana saksalaisten ohjus sattui osumaan silloisen Leningradin lähistöllä sijaitsevaan erikoiseläintarhaan, jossa hirviä pidettiin. Erikoiseläintarha paloi maan tasalle.

Hirvenvasoja voidaan toki kesyttää, ja jotkut saattavat antaa jopa ratsastaa. Joku on saattanut villeissä kuvitelmissaan myös esittää hirvien kesyttämistä armeijan palvelukseen.

Huuhkanmäen sotahistoriallisen museon ”löytämä” kuva neuvostoliittolaisesta ratsuväestä, jonka kärjessä mies ratsastaa hirvellä, on kuitenkin ainoastaan kömpelö väärennös. Alkuperäinen kuva löytyy jo venäjänkielisen Wikipedian sivulta Ratsuväki.

Nyt esitetty kuva on suttuisesti photoshopattu, alkuperäisessä kuvassa on 2. kaartin ratsuväkidivisioona vuonna 1942.

Miten tällainen uutisankka on edes mahdollista?

Kyseessä on seitsemän vuotta sitten julkaistun Popular Mechanicsin artikkeli, johon museon tiedot sekä sitä kautta Ylen ja Iltalehden artikkelit perustuvat. Artikkelin lopussa paljastetaan, että kyseessä on huhtikuun numerossa ollut aprillipila.

Museo vakuuttaa kuitenkin olevansa viaton ja tarkistuttavansa kaikki kuvat ”ammattilaisten avulla”.

– Kyllähän tuo hirvien kouluttaminen maallikon korviin kuulostaa niin uskomattomalta, että siitä on helppoa vääntää vitsiä, museon johtaja Vadim Gavrilenko sanoo Iltalehdelle.

  • Photoshopatusta kuvasta kerrottiin ensimmäisenä Facebookin ”Sotahistoriallisessa keskusteluryhmässä”. Ryhmä ei ole julkinen. EDIT: Lisätty Popular Mechanicsin yhteys klo 15 ja museon johtajan vastaus klo 18.30 sekä tarkennettu tekstin sanamuotoja ja poistettu Peter Manteifelin nimi.
  • Asiaa käsitelty tarkemmin tässä Päivän Lehden artikkelissa.
Alkuperäinen kuva löytyy esimerkiksi venäjänkielisen Wikipedian ratsuväkeä käsittelevältä sivulta.
Alkuperäinen kuva löytyy esimerkiksi venäjänkielisen Wikipedian ratsuväkeä käsittelevältä sivulta. (Kuva Wikipedia)

Kommentoi Facebookissa