AKTIIVIMALLI Päivän puheenaiheena on pysynyt eduskunnan loppuvuodesta hyväksymä aktiivimalli. Sen perusteella työttömyysturvaa voidaan rajoittaa, jos työtön ei kolmen kuukauden jaksojen aikana osoita riittävää aktiivisuutta esimerkiksi osa-aikatöissä, yrittäjänä tai työllisyyspalveluissa.
Ammattiliitot ovat jo väläytelleet lakkoa. Kokoomusministereistä erityisesti Kai Mykkänen on puolustanut mallia, keskustaministerit ovat esittäneet varovaisia arvioita korjausliikkeistä, vaikka viimeksi elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi Ylelle hallituksen pysyvän yhdessä rintamassa. Päivän Lehti kirjoitti aikaisemmin aktiivimallista muun muassa tässä.
Nyt SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ihmettelee, miksi hallituspuolueiden edustajat eivät ottaneet palautetta tosissaan ennen aktiivimallia koskevan lain säätämistä.
– SAK ei osallistunut aktiivimallin valmisteluun, mutta kerroimme useaan otteeseen hallitukselle ja mallia valmistelleille virkamiehille sen ongelmista. Myös perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota aktiivimallin puutteisiin. Jos palautetta ei kuunneltu valmisteluvaiheessa, kuinka se nyt yhtäkkiä otettaisiin todesta hallituspuolueiden keskuudessa?
Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön puheenjohtaja muistuttaa hallituksen leikanneen työttömyysturvaa jo viime vuoden alussa. Kilpailukykysopimuksen osana hallitus sopi työmarkkinajärjestöjen kanssa, ettei työttömyysturvaan tehdä uusia heikennyksiä. SAK:n hallitus käsittelee aktiivimallia maanantaina 15. tammikuuta.
– Aktiivimallin voimaan saattamisella hallitus rikkoi kilpailukykysopimusta. Kaiken lisäksi hallitus on kaikessa hiljaisuudessa valmistelemassa aktiivimalli kakkosta, joka toisi työttömille uusia karenssiautomaatteja, Jarkko Eloranta toteaa.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila esittää puolestaan lasten subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamista Suomeen.
– Vuonna 2016 voimaan astunut varhaiskasvatusoikeuden rajaus 20 tuntiin viikossa on ollut virhe. Tuoreimpana ongelmana on tullut esille työttömänä lasten kanssa kotona olevien vanhempien mahdollisuus työn vastaanottamiseen.
Aktiivimallin edellytykset ovat, että 65 maksupäivän tarkastelujaksoon sisältyy vähintään 18 tuntia työskentelyä palkkatyössä. Kurttilan mukaan nopeasti mahdollistuvien ja lyhytkestoisten työtilaisuuksien vastaanottaminen on vaikeaa lapsen varhaiskasvatusoikeuden ollessa rajattu vanhemman työttömyydestä johtuen. Aktiivimallista päätettäessä ei otettu huomioon lasten varhaiskasvatuspalveluiden järjestämistä.
– Nykyisin äkillisestä työllistymisestä johtuen kunnalla on kaksi viikkoa aikaa varhaiskasvatuspaikan järjestämiseen hakemuksen jättöpäivästä laskien. Aktiivimallin voimassa ollessa tämä kahden viikon odotusaika on liian pitkä, Kurttila toteaa.
Toisena vaihtoehtona lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila esittää alle kouluikäisten lasten vanhempien rajaamista pois työttömyysturvan aktiivimallista.
Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen taas toivoo Uuden Suomen haastattelussa, että aktiivisuutta voisi osoittaa myös muilla tavoin kuin työvoimahallinnon kautta. Aaltonen esittää, että aktiivisuuspisteitä voisi saada esimerkiksi vapaaehtoistyössä tai muuta palkatonta työtä tekemällä.
– Se saattaisi olla juuri se, millä saataisiin nuoria tai pitkään työttömänä olleita osallistumaan. Silloin sillä voisi olla vahvempi syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus. Nythän voi olla, että ne jotka eivät yhtään aktivoidu lain osoittamalla tavalla, eivät vain aktivoidu. Silloin tehdään vain mekaanisia siirtoja perustoimeentulon asiakkaaksi, Aaltonen sanoo Uudelle Suomelle.
Vapaaehtoistyö voisi myös osaltaan poistaa alueellista eriarvoisuutta. Vaikka paikkakunnalla ei olisi tarjota varsinaista työtä, yhteiskuntaa hyödyttävää vapaaehtoistoimintaa todennäköisesti löytyisi esimerkiksi vanhuspalveluiden alueelta.
Kommentoi Facebookissa