ELÄINSUOJELU Vaikka laki ja velvoite puhuu myös eläinten auttamisen puolesta, niin tosielämässä moni pulaan joutunut eläinpoloinen jää apua vaille. Tilanne kuitenkin helpottui, kun vuonna 2016 Facebookiin perustettiin koko Suomen kattava ryhmä Eläinten pelastusrinki.
Ryhmän perustaja ja ylläpidosta vastaava kotkalainen Satu Suntio sanoo kaiken saaneen alkunsa kissoista ja niiden heitteille jätöstä.
– Kissan elämä on aina tuntunut arvottomalle, joten tähän ajattelutapaan halusimme muutosta. Pelastusrinki nytkähti käyntiin pienestä, mutta jo viikossa jäsenmäärä ylitti 5 000 rajapyykin. Silloin tiesimme, että toiminnalle on todellinen tilaus.
Rinkiä olivat perustamassa myös Satu Suomi, Sari Lintula ja Birgitta Matjuschi. Kaksi vuotta myöhemmin Satu perusti myös valtakunnallista pelastustoimintaa tukevan Kotkan ja Haminan seudun eläinten auttajat Facebook-ryhmän.
Tapaus Tellervo ja Tuulikki
Kotkan ja Haminan seudun ryhmä oli isossa roolissa myös vuoden 2019 elokuussa laajaa julkisuutta saaneessa Tellervon ja Tuulikin tapauksessa. Kyseisessä tapauksessa kissapienokaiset Tellervo ja Tuulikki sisaruksineen heitettiin muovipussissa liikkuvasta autosta ulos Kotkassa.
– Pienten kohtalo kosketti todella syvältä. Tässä jos jossakin korostui ihmisten todellinen julmuus ja se, ettei kissalla ole minkäänlaista arvoa. Onneksi saimme edes Tellervon ja Tuulikin pelastettua, etsintöihin osallistunut Satu Suntio muistelee hiljaisena.
Eläinten pelastustehtäviä riittää Satun mukaan ympäri vuoden, kalenteriin ja kelloon katsomatta. Ryhmän periaate on, että kaikki luomakunnan eläimet ovat saman arvoisia.
– Jos vaikka orava, siili tai lintu tarvitsee apua, niin ryhmä pyrkii auttamaan. Meillä on vapaaehtoiselta pohjalta toimivassa pelastusringissä monen alan osaajia ja jokaisella on vahva tahto auttaa.
Ryhmäläisten ammatti- ja harrastuskirjo on todella laaja.
– Pelastusringistä löytyy eläinmaailman ammattilaisten lisäksi myös lääkäreitä, metsureita ja puissa kiipeilijöitä. Tapauksesta riippumatta aina löytyy joku, joka tietää ja osaa auttaa. Tämän on meidän vahvuus ja se on onneksemme huomattu myös kentällä.
Eläinten pelastusrinki toimii käytännössä monella eri tasolla ja aina kun tarve niin vaatii, ryhmäläiset jalkautuvat myös kentälle. Satun mukaan pelastusringin ”komentokeskus” on kyseisellä Facebook-sivulla.
– Sinne voi laittaa avun tarvitsijan tiedot, tapauspaikkakunnan, mahdolliset kuvat ja muut asiaa edesauttavat tiedot. Esimerkiksi jos lähikaupan pihamaalla harhailee eksyneen oloinen koira tai lenkkipolun varrelta löytyy lentokyvytön varis, niin kaikki tiedot vaan Eläinten pelastusringin sivulle, niin ryhdymme jatkotoimiin. Me pyrimme saamaan karkulaiset kiinni ja toimittamaan ne takaisin kotiinsa. Ja loukkaantuneet eläimet toimitetaan luonnollisesti hoitoon.
Kissa puussa
Satun mukaan yksi suurimmista ja edelleen myös haasteellisimmista tehtävistä on niin sanotut Kissa puussa -keissit.
– Näitä toimeksiantoja tulee todella paljon. Ja jokainen tapaus otetaan vakavasti ja heti työn alle. Vaikka joku voi toisin väittää, niin kissa ei kuulu kuitenkaan puuhun eikä ainakaan pitkäksi aikaa. Esimerkiksi pienten kissanpentujen kohdalla taistellaan koko ajan aikaa vastaan. Onneksi myös meidän ringistä löytyy henkilöitä, joilla on tietoa ja taitoa hoitaa myös nämä pelastustehtävät kunnialla maaliin.
Eläinten pelastusrinki -ryhmän vetäjänä Satu on huomannut auttamisen halun myös kasvaneen. Ryhmän koko kasvaa koko ajan.
– Ringissä tällä hetkellä noin 32 000 jäsentä ja veikkaanpa, että heistä jokainen haluaa tavalla tai toisella auttaa pulaan joutuneita eläinystäviämme. Ja sen olen sanonut, että jokainen voi halutessaan auttaa.
Ryhmäläisiltä ei vaadita mitään erikois- tai erityistaitoja.
– Tärkeintä on eläinrakkaus ja pyyteetön tahtotila edesauttaaa kaikkien eläinystäviemme hyvinvointia. Auttamista on myös se, että jos huomaa eläimen loukkaantuneen tai jopa kuolleen, niin ilmoittaa asiasta eteenpäin. Esimerkiksi koirilla ja isolla osalla myös kissoja on aina joku, joka odottaa eläinystäväänsä kotiin.
Eläinten pelastusrinki auttaa myös luonnonvaraisia eläimiä. Myös nämä tapaukset ovat lisääntyneet.
– Orvoksi jääneet oravanpoikaset toimitetaan turvaan, siipensä loukanneet linnut hoitoon ja ei me emostaan eksynyttä hirvenvasaakaan jätetä oman onnensa nojaan. Myös loukkaantuneille siileille suunnattu apu on lisääntynyt entisestään. Autamme kaikkia, lajiin ja rotuun katsomatta.
Kommentoi Facebookissa