PÄIVÄN LEHTI KULTARANNASSA Presidentti Sauli Niinistön viidettä kertaa järjestämien Kultaranta-keskustelujen toinen päivä käytiin hallituskriisin langettamassa lievässä varjossa.
Aamulla ehdittiin kuitenkin puida panelistien sekä kutsuvieraiden toimesta aihetta Politiikka uuden mediavaikuttamisen aikakaudella.
Keskustelun moderaattorina toimi politiikan toimittaja Pekka Ervasti, panelisteina olivat Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin, Perusuomalainen-lehden päätoimittaja Matias Turkkila, Ylen päätoimittaja Riikka Venäläinen, SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm sekä Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mari K. Niemi.
– Valhe ehtii kiertää puoli maapalloa, ennen kuin totuus saa housut jalkaansa, Ervasti siteerasi aluksi Winston Churchilliä.
Panelistit puivat muun muassa valemedioiden merkitystä, perussuomalaisia, populismia, sosiaalista mediaa ja sanavalintojen merkitystä, mutta varsinaisen herätyksen antoi politiikan vanha konkari.
Oikeuskanslerin tehtävät
Kutsuvieraat saivat esittää panelisteille kysymyksiä, ja toisena vuoron saanut entinen keskustapoliitikko, pääministeri ja nykyinen yritysten neuvonantaja ja luennoitsija Esko Aho peräsi yritysten yhteiskuntavastuuta myös medialta.
Tiukassa esimerkissään Aho kritisoi lehdistön viime joulukuussa uutisoimaa oikeuskansleri Jaakko Jonkan esittämää kritiikkiä siitä, kuinka hallituksen lakiesityksissä oli ollut ajoittain suuria perustuslaillisiakin ongelmia.
– Kukaan mediassa ei lukenut mitkä ovat oikeuskanslerin tehtävät, ei kukaan. Minä seurasin asiaa tarkasti eri medioista, ei kukaan, Aho jyrisi.
Esko Aho ei vanhan liiton poliitikon tyyliin sanonut asiaa suoraan, mutta antoi yleisön ymmärtää, että oikeuskansleri oli syyttänyt hallitusta tehtävistä, jotka hänen itsensä olisi kuulunut tehdä.
Ahon syytös on kuitenkin melko erikoinen, sillä jo heti ensimmäisen Helsingin Sanomien haastattelun otsikossa kerrotaan, että hallituksen painostus jyräsi oikeuskanslerin pyrkimykset korjata ongelmallisia lakiesityksiä.
Yritykset jäivät jyrän alle
Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston eli hallituksen ja ministeriöiden sekä tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Käytännössä laillisuusvalvonta tapahtuu siten, että oikeuskanslerille toimitetaan etukäteen tarkistettavaksi istunnoissa käsiteltävät asiakirjat.
Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään muun muassa eduskunnalle annettavat laki- ja talousarvioesitykset, tiedonannot ja selonteot, valtioneuvoston asetukset sekä tärkeimmät virkanimitykset.
Ylen Aamu-tv:ssä Jonkka tarkensi, että lakeja oli välillä valmisteltu niin kiireellä, että oikeuskanslerille ei ole juuri jäänyt aikaa niiden kommentointiin ennen kuin lakiesitykset ovat päätyneet valtioneuvoston eteen.
Nyt eläkkeellä oleva Jonkka on siis omien sanojensa mukaan yrittänyt tehdä työnsä, mutta aina edes ylimmän lainvalvojan näkemyksiä ei ole otettu huomioon. Toki voidaan arvostella sitä, että oikeuskansleri taipuu hallituksen jyräämäksi.
Kollegiaalinen ärsyyntyminen?
Esko Aho sai vuodatuksestaan yksinäiset aplodit, mutta myös teräviä vastakommentteja panelisteilta. Matias Turkkila ihmetteli, kuinka kritiikin esittäjänä ja median yhteiskuntavastuun peräänkuuluttajana oli nimenomaan Esko Aho.
– Vuonna 1994 on ollut minun historiassani kaikkein härskeintä toimintaa tässä suhteessa, Turkkila kuittasi.
Lokakuussa 1994 Suomessa järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys EU-jäsenyydestä. Esko Aho oli tuolloin pääministerinä. Turkkila ei asiaa myöskään suoraan sanonut, mutta kesäkuussa 1994 Helsingin Kalastajatorpalla järjestettiin euroon siirtymistä ajaneen Bilderberg-ryhmän kokous.
Tuohon kokoukseen kutsuttuja suomalaisia olivat muun muassa presidentti Martti Ahtisaari, pääministeri Esko Aho sekä Helsingin Sanomien pääomistaja Aatos Erkko. Turkkilan epäilylle median vaikuttamisesta on siis perusteita.
Yleisössä uumoiltiin entisen pääministerin ärsyyntyneen nykyisen pääministerin arvostelusta mediassa.
– Tulkitsen valistuneen lehdenlukijan olotilan olevan nykyisin yleensä ärsyyntynyt, Pekka Ervasti heitti loppukevennykseksi.
Kommentoi Facebookissa