HALLINTAREKISTERI Niin sanotun hallintarekisterilain käsittely jatkuu eduskunnassa tiistaina. Kertauksen vuoksi, lakiesitys mahdollistaa suomalaisille osakkeiden omistusten hallintarekisteröinnin ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta. EU ei vaadi lakimuutosta, sillä Suomi on saanut asetukseen lainvoimaisen poikkeuksen, josta voit lukea tästä.
Nykyisin suomalaisten on omistettava arvopaperinsa suoraan ja omistusrekisteri on julkinen. Uusi lakiesitys tekee mahdolliseksi todellisen omistajan piilottamisen, sillä arvopaperin omistajaksi voidaan kirjata tilinhoitaja eli käytännössä esimerkiksi ulkomainen pankki.
Tätä lakia eli Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on pyritty korjaamaan verotuksen osalta määräämällä 50 prosentin ennakonpidätys sellaisille osingoille, joiden saajaa ei aukottomasti tunnisteta. Sillä tukitaan yksi porsaanreikä, joita laista löytyy kuitenkin useita.
Tärkeämmäksi huolenaiheeksi kuin osinkojen verotus on nousemassa tulevan sote-uudistuksen avaamat terveyspalvelut, yritysten verokikkailu sekä erityisesti päättäjien epäterveet yhteydet miljardien uusista terveysmarkkinoista hyötyviin yrityksiin.
”Tähän on ujutettu mahdollisuus”
Erityisesti verotusneuvos Markku Hirvonen, harmaan talouden asiantuntija, on kritisoinut pörssin ulkopuolisille tavallisille yrityksille eli niin sanotuille listaamattomille yhtiöille annettavaa mahdollisuutta piilottaa omistuksensa julkisuudelta, ulkomaisiin hallintarekistereihin.
– Tähän on ujutettu mahdollisuus mille tahansa pikkuyhtiölle siirtää osakkeensa johonkin ulkomaisen arvopaperikeskuksen arvo-osuusjärjestelmään ja sen jälkeen hallintarekisteröidä ne, Markku Hirvonen totesi Ylen Aamu-tv:ssä.
Hirvonen on oikeassa. Asia juontuu siitä, että Suomessa on nyt – kun ulkomainen hallintarekisteröinti on vielä kielletty – mahdollista liittää arvo-osuusjärjestelmään listaamattomien yhtiöiden osakkeita. Valtiovarainministeriö vahvistaa, että näitä tavallisia yhtiöitä ei ole pakko ottaa mukaan uuteen lakiin, EU-asetuksen valinnanoikeus ei koske niitä.
Ministeriön lainsäädäntöneuvos Armi Taipale ei pidä kovin todennäköisenä, että yhtiöt tätä mahdollisuutta käyttäisivät. Mutta hän on kertonut STT:lle kuitenkin ehdottaneensa talousvaliokunnalle, että hallituksen esitystä rajoitettaisiin listaamattomien yhtiöiden osalta.
Tietävätkö poliitikot mitä päättävät?
Perussuomalaiset olivat lain suhteen vastahankaan, kunnes hallituksen puoliväliriihen jälkeen talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen yllättäen ilmoitti puolueen muuttaneen kantansa. Puolueen poliisikansanedustajat eivät kauppoja hyväksyneet, vaan ovat ilmoittaneet äänestävänsä lakia vastaan.
Suurin osa viranomaisista kuten poliisi, syyttäjälaitos sekä verohallinto ovatkin lakiuudistusta vastaan. Poliisitaustaisista kansanedustajista Tom Packalén on kritisoinut esimerkein, kuinka päättäjinä toimivat yhtiöiden oikeat omistajat voitaisiin piilottaa sote-markkinoilla.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi ei näe huolta Uudessa Suomessa.
– Listaamattomien yhtiöiden osalta ei ole ongelmaa, koska kenenkään ei kannata niiden osalta käyttää kallista ulkomaista hallintarekisteriä.
Asiassa puuttuu ymmärrystä tai ollaan yksinkertaisen sinisilmäisiä. Oli hallintarekisterimaksu tuhat tai kymmenen tuhatta euroa, sillä ei ole mitään väliä sellaiselle henkilölle, joka haluaa piilottaa omistuksensa.
Päivän Lehti on tehnyt omistusten ketjuttamisesta veroparatiiseihin artikkelin, jonka voit lukea tästä. Turun yliopiston valtio-opin professori Matti Wiberg kritisoi juuri Ylelle, kuinka ”luokattoman huonossa lakien laadinnassa” edes ”poliitikot eivät aina itsekään ole perillä laatimiensa lakien vaikutuksesta”.
Älä vastaa – ainakaan siihen mitä kysytään
Keskustan paras asiantuntija on pääministeri Juha Sipilä, joka on menestyksekkäästi sijoittanut yrityskaupoista saatua omaisuuttaan – mutta saanut myös selitellä sidonnaisuuksiaan eri yhtiöihin. Päättäjien sidonnaisuudet on tärkeää selvittää avoimesti, kuten voit lukea tästä Päivän Lehden artikkelista.
Talousvaliokunnan keskustalaisena jäsenenä toimii Hannu Hoskonen. Hän halusi vakuuttaa Päivän Lehden Facebook-keskustelussa, kuinka ”verottaja saa kyllä omansa tässä maassa”. Kysyimme Hoskoselta, miksi listaamattomat yritykset on sisällytetty lakiehdotukseen, vaikka sitä ei EU edes edellytä.
Hoskonen vastaa puhumalla vain veroista, joten kysyimme asiaa uudelleen.
– En tunne tuota yksityiskohtaa, mutta verot saadaan noistakin sijoituksista. Suomen on pidettävä huoli siitä, että verojärjestelmämme on avoin ja reilu. Muuten yritykset siirtyvät esim. lahden eteläpuolelle. Silloin menee verot, varat ja myös työpaikat. Sitä tuskin kukaan haluaa.
Kysymme asiaa listaamattomista yhtiöistä viisi kertaa, mutta Hannu Hoskonen toteaa, että ”eihän omistustavalla ole vaikutusta tässä asiassa”. On aivan uskomatonta, että talousvaliokunnan ja perustuslakivaliokunnan jäsen ei tiedä mistä päättää.
– Saavutettu neuvottelutulos on Suomelle hyvä. Se takaa, että hallintarekisteriä ei meillä ole eikä tule. Moni tuntuu sitä kaipaavan, miksi? Ja tiedot saadaan aina verottajalle ja verot valtiolle. Mikä tässä on mennyt väärin, Hoskonen toistaa.
”Isoja aukkoja pienille porsaille”
Hallintarekisterilaki oli jo haudattu, kunnes se tuli vuoden tauon jälkeen puolentoista vuorokauden varoitusajalla talousvaliokunnan esityslistalle. SDP:n varapuheenjohtaja ja talousvaliokunnan jäsen Ville Skinnari oli samaan aikaan Yhdysvalloissa perustuslakivaliokunnan matkalla.
Hän sanoo koko prosessin olleen parlamentarismin näkökulmasta ala-arvoinen. Suomen nykyinen avoin ja julkinen malli on edelläkävijä koko Euroopassa. Panama-papereiden ja Lux-leaksin jälkeen Euroopan suunta on avoimuus ja läpinäkyvyys – miksi Suomi kulkee nyt vastavirtaan?
Skinnari toteaa, että Suomen arvopaperikeskuksen asema olisi voitu turvata yhdellä pykälämuutoksella. Nyt on tehty sekava ja monimutkainen kokonaisuus, jonka tulkitseminen tulee tarvitsemaan paljon juristityötä.
– Pienet porsaat voivat piilottaa omaisuuttaan isojen porsaiden perässä ulkomaille. Fiksu hallitus muuttaisi tältä osin oma-aloitteisesti kokonaisuutta parempaan suuntaan jättämällä listaamattomat yritykset lain soveltamisen ulkopuolelle.
Edes kehittyvällä verotietojen vaihdolla ei ratkaista veronkierron ongelmia. Verotustietojen vaihtoa koskevien kansainvälisten sopimusten ja Euroopan unionin virka-apudirektiivin mukaisesti saatuja tietoja voidaan käyttää vain verotuksessa ja verorikosten käsittelyssä.
– Näiden rajoitusten vuoksi Verohallinto ei voi pääsääntöisesti luovuttaa tietoja muille viranomaisille, esimerkiksi poliisille tai syyttäjälle niiden muuta rikostutkintaa tai -torjuntaa varten.
Korjataanko asia hallituksen sisältä?
Talousvaliokunnan varapuheenjohtaja kokoomuslainen Harri Jaskari kertoo, että OECD:n mallin mukaisen kansainvälisen finanssitilitietojen automaattisen vaihtamisen laajenemisen kautta hallintarekisteröidyn osakkeiden säilyttäjät – esimerkiksi pankit – ovat velvollisia tunnistamaan osakkeenomistajan. Velvollisuus on ollut jo aiemmin rahanpesusääntöjen nojalla.
Yhteinen raportointistandardi Common Reporting Standard CRS lisää vielä muun muassa verotuksellisen asuinvaltion ja asuinvaltion veronumeron selvittämisen. Suomi tulee saamaan vuoden 2017 aikana vuodelta 2016 laajasti tietoa siitä, mitä tuloja ja varoja Suomessa asuvilla henkilöillä on ulkomailla.
– Suomessa asuvan henkilön on hyvin vaikea tekeytyä ulkomaalaiseksi. Virheellinen asuinvaltiotieto selviää viimeistään siinä vaiheessa, kun säilyttäjä toimittaa asuinvaltiotiedot suomalaisen asuinvaltiokseen ilmoittaman maan verohallinnolle.
Jaskari kuitenkin myöntää, että CRS:ssä on USA:n kokoinen aukko. USA:n FATCA-sopimus ei jaa automaattisesti tietoja esimerkiksi Delawaren veroparatiisimaisesta osavaltiosta. USA:sta voi kuitenkin saada tietoja, mutta pyynnöstä.
– Kieltämättä listaamattomien yritysten asia on aidosti mielenkiintoinen. Omasta mielestäni pitäisi pitäytyä ainoastaan listatuissa yhtiöissä – ja se kuulostaa loogiselta.
Harri Jaskari miettii, että voi tehdä mahdollisesti asiasta vielä ponnen eduskuntakäsittelyyn.
– Katson maanantaina asiaa eteenpäin.
- Talousvaliokunnan puheenjohtaja perussuomalaisten Kaj Turunen sekä jäsenet vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen ja vihreiden Antero Vartia eivät vastanneet kysymykseemme listaamattomista yhtiöistä.
Kommentoi Facebookissa