NORD STREAM 2 Valtioneuvosto antoi 5.4.2018 suostumuksensa Nord Stream 2 AG:n kaasuputkien rakentamishankkeelle Suomen talousvyöhykkeen osalta. Hanke sisältää kaksi rinnakkaista merenalaista, pituudeltaan noin 1 220 km kaasuputkilinjaa Venäjän ja Saksan välille. Suomen talousvyöhykkeen osuus tästä on noin 374 kilometriä.
Hanke tarvitsee myös vesilain mukaisen luvan Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Putkien lasku on suunniteltu vuosille 2018–2019 ja putkilinjat on tarkoitus ottaa kaupalliseen käyttöön vuoden 2020 alussa.
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa kiinnittää huomiota kuitenkin se, että tuntuu kuin sanamuodoissa erityisesti varottaisiin mainitsemasta Nord Stream 2:n olevan venäläisomistuksessa.
”Sveitsiläinen projektiyhtiö Nord Stream 2 AG haki syyskuussa 2017 Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain mukaista valtioneuvoston suostumusta hankkeelle.”
Nord Stream 2 AG:n omistaa sataprosenttisesti venäläinen kaasu- ja öljyjätti Gazprom. Gazprom tuottaa merkittävän määrän Euroopan käyttämästä maakaasusta. Suuri osa kaasusta on tullut Ukrainan kautta, nykyisten jäätävien suhteiden lisäksi Gazpromin toimitussopimus Ukrainan kanssa on katkolla ensi vuonna.
Kaasujätin pääjohtaja pakotelistalle
Vain päivä valtioneuvoston päätöksen jälkeen Yhdysvaltain valtiovarainministeriö julkisti uuden pakotelistansa. Listalle on lisätty 24 venäläistä, mukana on nyt myös kaasujätti Gazpromin pääjohtaja Aleksei Miller.
Millerin odotettiin olevan jo vuonna 2014 EU:n pakotelistalla, mutta venäläisen talouslehti Vedomostin mukaan nimen poistamista listalta vaativat muun muassa saksalaiset energiayhtiöt. Yhtiöt neuvottelivat Gazpromin kanssa uusista sopimuksista.
Myös Sveitsin Zugissa pääkonttoriaan pitävän ensimmäisen Nord Stream AG -yhtiön pääomistaja on Gazprom 51 prosentilla, saksalaisen E.ON Ruhrgasin osuus on 15,5. Kuten tunnettua, saksalainen energiayhtiö E.ON myi suomalaiselle Fortumille omistamansa saksalaisen Uniper SE:n osakkeet, joilla hallitaan liki puolta yhtiöstä.
Mutta se, mikä aktiivisesti unohdettiin uutisoinnista, oli Uniperin sitoutuminen lähes miljardilla eli 950 miljoonalla eurolla venäläisen maakaasu- ja öljykonserni Gazpromin omistaman Nord Stream 2 -kaasuputken rahoittamiseen.
Omistajaohjausministeri Mika Lintilä vakuutti olevansa täysin tietämätön sitoumuksista kaasuputkeen. Valtionyhtiö Fortumin kautta Suomesta tuli kuitenkin yksi venäläisen kaasuputkihankkeen suurimmista rahoittajista – myös suomalainen veronmaksaja on näin omalla pienellä osallaan mukana.
Ydinvoimaa meille, kaasuputki teille
Kaasuputkihanketta edistämään on värvätty raskaan sarjan eurooppalaisia poliitikkoja. Nord Streamin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder. Saksan kaivosviranomaiset myönsivät Nord Stream 2:lle luvan jo tammikuun lopussa.
Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen on työskennellyt kaasuputkikonsulttina jo kymmenen vuoden ajan. Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt totesi ulkoministerinä toimiessaan Itämeren kaasuputken olevan vain ”ympäristökysymys”. Uskottavuutta heikensi paljastus Bildtin miljoonaosakkeista ja miljoonaoptioista venäläisessä Vostok-Naftassa, joka puolestaan omisti Gazpromia.
Viime syyskuun lopussa pääministeri Juha Sipilä tapasi Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin Pietarissa. Venäläistoimittaja tiedusteli Sipilältä kantaa kiisteltyyn Nord Stream 2 -kaasuputkeen Venäjältä Saksaan, ja – sattumaako – Sipilä totesi Suomen suhtautuvan asiaan ”ympäristökysymyksenä” eikä poliittisena ratkaisuna.
Sipilän hallitus pehmitti aikoinaan Fortumia, jotta yhtiö lähtisi mukaan vaarassa olleeseen ydinvoimayhtiö Fennovoimaan. Fortum ilmoittikin elokuussa 2015 olevansa mukana 6,6 prosentilla eli noin 120 miljoonalla eurolla. Uniper-kauppaan verrattuna kyseessä oli pikkuraha.
Pakotteista puhutaan, mutta suomalais-venäläinen taloudellinen yhteistyö on saumatonta, myös ydinvoimalan rakentamisessa Pyhäjoelle. Fennovoiman hallituksen toimintakertomuksen mukaan venäläispankki myönsi vuoden vaihteessa yhtiölle 500 miljoonan euron luottolimiitin ydinvoimalan rakentamista varten.
Kommentoi Facebookissa