JÄÄKIEKKO HIFK on Suomen vauraimpia jääkiekkoseuroja. Suurena ja mahtavana se tulee myös pysymään vahvan ja taitavasti rakennetun brändinsä ansiosta.
HIFK:n organisaatio ja brändi ovat vahvoja, mutta jostain syystä menestystä ei tule. Viimeisen 42 vuoden aikana HIFK on voittanut vain neljä Suomen mestaruutta.
Vuodet 1980, 1983, 1998 ja 2011 ovat HIFK-faneille maagisia. Mestaruudet ovat olleet seuralle harvinaista herkkua. Nuoremmat aikuisikäiset HIFK-fanit muistavat elävästi vain vuoden 2011.
Edellinen kuiva kausi HIFK:lla kesti 13 ja sitä edellinen 15 vuotta. Nytkin kuiva kausi kestää vähintään 12 vuotta, kun HIFK keskiviikkona hävisi puolivälierien ratkaisevan seitsemännen pelin TPS:lle maalein 1-3.
Vuoden 2011 mestaruutensa jälkeen HIFK on ollut finaaleissa vain kerran. Tämä tapahtui 2016. Patrik Laineen tähdittämä Tappara oli silloin finaaleissa parempi.
Marginaalit ovat SM-liigan kärjessä pienet, mutta jossittelu on HIFK:n tapauksessa silti turhaa. Sattumaa ei ole, että yksi Suomen vauraimmista seuroista voittaa 40 vuoden sisällä vain kolme mestaruutta.
Ongelmat johtuvat HIFK:n heikosta urheilutoimenjohtamisesta. Tom Nybondas erosi urheilutoimenjohtajan paikalta 2017 kovan kritiikin jälkeen siirtyäkseen seurajohdossa muihin tehtäviin. Tilalle pestattiin Tobias Salmelainen, joka nyt viiden vuoden ajan on turhaan yrittänyt rakentaa uutta menestysjoukkuetta.
Tämän kauden epäonnistuminen menee HIFK:lla pitkälti Salmelaisen piikkiin. On turha jossitella HIFK:n loukkaantumisilla tai päävalmentaja Ville Peltosen koronatartunnalla pudotuspelien aikaan.
Salmelainen on saanut jo tarpeeksi monta näytönpaikkaa. Hänet olisi syytä potkia heti pihalle ja korvata kovemman luokan ammattilaisella. Samalla HIFK:n johdon olisi syytä miettiä itsekriittisesti, miksi urheilutoimenjohtoon ei ole saatu riittävän pätevää henkilöä.
Sinänsä urheilullisella menestyksellä ei HIFK:n yritystoiminnan osalta ole ratkaisevaa merkitystä. Onhan HIFK:n taloudellinen puoli hyvällä tolalla. Menestymättömyys ei ole tällä saralla vaikuttanut.
Yleisömäärien perusteella seuran suosio on ollut tällä kaudella koronarajoitusten jälkeen vain vankemmalla pohjalla. Uusi 2020-luvulla valmistuva areena kasvattaa brändiä ja uutta mielenkiintoa tuonee vielä Jokereiden paluu SM-liigaan, mikä palauttaa pääkaupunkiseudun paikallistaistot kartalle.
Jos brändi on vahva, ei urheilullinen menestymättömyys romuta suosiota. Vastaava ilmiö on nähtävissä NHL:ssä Toronto Maple Leafsin ympärillä. Viimeksi Stanley Cupin 1967 voittanut Maple Leafs myy kotiottelunsa lähes aina loppuun.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Olli Jokinen täräytti yllätyksen – median ennustelut täysin pieleen
Kommentoi Facebookissa