Jukka Jalonen muuttui hylkiöstä sankariksi – uralla kaksi käännekohtaa

Jukka Jalonen toimii Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana (Kuva: Jääkiekkoliitto)

Jukka Jalonen toimii Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana. (Kuva Jääkiekkoliitto)

Vuodet 2001 ja 2011 olivat Jukka Jalosen valmentajauralla merkittäviä käännekohtia. Niitä ennen hänen kykyjään epäiltiin.

JÄÄKIEKKO Jukka Jalonen on Suomen kaikkien aikojen menestynein jääkiekkovalmentaja. Leijonien 2022 olympiakulta ja MM-kulta ovat tehneet hänestä myyttisen hahmon.

Jalosta on syytäkin hehkuttaa. Hän ei ole jäänyt leijumaan, vaan pitkäaikaisen menestyksen salaisuutena ovat jatkuva itsensä kehittäminen sekä ryhmätyöosaaminen. Vastuualueet on hänen valmennustiimissään delegoitu tarkasti.

Jalosen viimeaikaisten menestysten valossa on uskomatonta ajatella, että vuosituhannen vaihteessa hän oli valmentajana niin sanotusti hylkiö. Oli lähellä, ettei hänen valmennusuransa olisi päättynyt 2001.

Ilveksessä ja Lukossa Jalonen epäonnistui 1990-luvulla. Tie vei heikompiin sarjoihin Italiaan ja Englantiin, kunnes ura oli keväällä 2001 kokonaan katkolla.

Jalonen oli valmis hyväksymään paikan HPK:n kakkosvalmentajana. Hänestä tuli muutaman käänteen myötä kuitenkin seuran ykkösvalmentaja ja loppu onkin historiaa.

Jalosen aikana HPK eteni kuuden kauden aikana joka kerta välieriin. Pilkkanimi Hämeenlinnan Pronssikerho katosi 2006, kun HPK voitti Jalosen komennossa kultaa.

Ironista oli, ettei Jalonen keväällä 2006 saanut merkittävää julkisuutta. Shown varasti hopealle jäänyt Porin Ässät, joka oli sen kauden tuhkimotarina.

Leijonissa Jalonen nousi päävalmentajaksi 2008 toimittuaan ensin yhden kauden Doug Sheddenin apuvalmentajana. Ensimmäinen kausi A-maajoukkueen pääkäskijänä päättyi Jalosella pettymykseen, kun Leijonat hävisi 2009 MM-kisojen puolivälieräottelussa Yhdysvalloille.

Vancouverin olympialaisissa 2010 Leijonien NHL-joukkue voitti pronssia, mutta julkisuudessa Jalonen sai niskoilleen kritiikkivyöryn. NHL-pelaajat suhtautuivat Jalosen pelitapaan nihkeästi. Teemu Selänne totesikin myöhemmin, että Jalosen ”Meidän peli” oli hänelle kiinaa.

Jalosen maajoukkueuran surkein hetki oli Vancouverin kisojen välieräottelu Yhdysvaltoja vastaan. Amerikkalaiset tekivät ensimmäisessä erässä kuusi maalia reiluun 13 minuuttiin.

Pronssiottelussa Leijonat voitti Slovakian 5-3. Jalonen kuittaili medialle rehvakkaasti. Mitali olikin upea saavutus, mutta kotipuolessa muistoissa oli yhä USA-ottelun kauhuleffa, joka oli nakertanut Jalosen uskottavuutta. Pelaajien sanottiin pelastaneen Suomelle pronssimitalit.

Vuoden 2010 MM-kisoissa Leijonat putosi jatkosta puolivälierissä Tshekin voitettua rankkareilla. Turnauksesta muistetaan avausottelun surkea tappio Tanskalle, jossa Jalosen mukaan Leijonat jännitti itsensä pelistä pihalle.

Ennen 2011 MM-kisoja keskusteltiin, onko Jalonen oikea henkilö valmentamaan Leijonia. MM-turnauksen Bratislavassa Leijonat aloitti vaatimattomasti, mutta joukkue hitsautui yhteen viimeistään Slovakia-ottelussa, joka ratkaisi Suomen puolivälieräpaikan.

Sitten tulivat Mikael Granlundin ilmaveivi välierässä Venäjää vastaan ja loppuottelun murskaava voitto Ruotsista maalein 6-1.

Jalonen muuttui hylkiöstä kansallissankariksi. Vuosi 2011 oli hänen uransa toinen käännekohta 2001 HPK-sopimuksen jälkeen. Median nillitys loppui.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Koko kansan Leijonat nauttii mykistävää suosiota

Kommentoi Facebookissa