Katkeria ja koomisia MM-muistoja Turusta ja Hartwall-areenalta

Kuva Fotolia

Leijonille vuosien 1991 ja 1997 MM-kisat eivät olleet menestyksiä. Uudet areenat kuitenkin ihastuttivat.

JÄÄKIEKKO Jääkiekon MM-turnaus järjestettiin Suomessa neljättä kertaa 1991. Kisakaupunkeina toimivat Helsinki, Tampere ja ensi kertaa Turku, jonka Artukaisiin rakennettu, Suomen ensimmäinen moderni monitoimiareena, toimi kisojen päänäyttämönä.

Suomen jääkiekko oli mennyt valtavasti eteenpäin, mistä osoituksena oli Calgaryssa 1988 saavutettu olympiahopea, Suomen historian ensimmäinen arvokisamitali. Ensimmäinen MM-kisamitali oli 1991 kuitenkin saavuttamatta.

Eikä mitalia tullut vielä 1991 kotikisoissakaan. Alkusarjassa Mats Sundin teki ottelun loppuhetkillä kaksi maalia ja nosti Ruotsin 4-4 -tasapeliin Suomea vastaan.

Se ei kuitenkaan ratkaissut Leijonien putoamista loppusarjasta, vaan sinettinä oli alkusarjan päätösottelun tappio Yhdysvalloille maalein 1-2.

Ratkaisu oli Suomen kannalta nolo. Hartford Whalersin NHL-hyökkääjä Todd Krygier laukoi voittomaalin Suomen maalivahdin Markus Kettererin längistä.

– Suomi painosti todella kovaa. Saimme vastahyökkäyksen ja pyrin laukomaan päätyyn, mutta menikin maaliin, kommentoi Krygier onnistumistaan.

Legendaarisen Pentti Matikaisen valmentamalla Suomella oli koossa kovan luokan joukkue, jota tähdittivät NHL:stä välivuotta Milanossa viettänyt Jari Kurri sekä parikymppinen suurlupaus Teemu Selänne. Pronssimitali olisi ollut ihan realistinen saavutus.

Henkisesti Suomi ei kuitenkaan kestänyt kovassa paikassa. Kotikisojen paine ja valtava julkisuusmylly olivat liikaa ja taas kerran saldoksi tuli viides tila.

Vuoden 1991 MM-turnaus lopetti merkittävän aikakauden. Kisat pelattiin viimeistä kertaa kahdeksan joukkueen sarjamuotoisena turnauksena. Viimeistä kertaa MM-kisoihin osallistui myös Neuvostoliitto, joka viimeisissä kisoissaan ei voittanutkaan maailmanmestaruutta.

Neuvostoliitto jäi Turussa pronssille. Siitä piti huolen Sundin, joka teki loppusarjan päätöspelissä Ruotsin 2-1 -voittomaalin. Ruotsi voitti MM-kultaa ja Kanada sijoittui hopealle.

Hartwall-areena ja Hjallis menestyivät 1997

Hjallis Harkimo oli 1997 bisnesmiehenä uransa huipulla. Hän oli rakennuttanut Helsingin Ilmalaan Hartwall-areenan, joka heti valmistuttuaan isännöi 1997 MM-jääkiekkoa.

Suomen medioissa Hjallista hehkutettiin suurena bisnesnerona. Tutkivampaa journalismia ei viitsitty tehdä ja selvittää, että Hjallis olikin projektissa lähinnä keulakuvana, ja että Kalervo Kummola jääkiekkoliittoineen oli todellisuudessa projektin moottorina.

Joka tapauksessa 1997 MM-jääkiekko oli jättimäinen yleisömenestys ja valtava rahasampo. Suomi oli voittanut 1995 maailmanmestaruuden, joka jo itsessään oli riittävä markkinointikeino.

Suomen 1995 kultavalmentaja, poppamies Curt Lindström päätti viedä Leijonat sotateemaan. Kisojen aattona Lindström kutsui 92-vuotiaan jalkaväenkenraalin Adolf Ehrnroothin pitämään Leijonille tsemppipuhetta.

Touhu meni Suomen historiaan sinänsä hyvin tutustuneella Currella överiksi. Jäi hieman epäselväksi, oliko hän itse asiassa johdattamassa Suomea uuteen talvisotaan.

Nykymaailmassa sotateema tuntuu irvokkaalta. Vladimir Putinin Venäjällä jääkiekkoa ja sotaa ollaan liittämässä toisiinsa ihan oikeasti.

Politiikan osalta Hartwall-areenalla koettiin koomisiakin hetkiä. Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari saapui Leijonien pukuhuoneeseen tv-kameroiden kera juuri silloin, kun Mika Nieminen oli alastomana. Ahtisaari sanoi Leijonille, että ”olette niin hyvin pelanneet, että tulette sitten itsenäisyyspäivänä linnan juhliin”.

Leijonat kuitenkaan voittanut mitalia. Suomi hävisi jatkosarjassa Kanadalle 0-1 ja Ruotsille 2-5 tipahtaen mitalipeleistä. Suomi sijoittui viidenneksi.

Ja Ahtisaarenkin lupaus petti osittain. Kaikkia Leijonien 1997 joukkueen pelaajia ei kutsuttukaan itsenäisyyspäivän juhliin.
MM-kultaa voitti Kanada. Se löi rahan takia paisutetussa finaalisarjassa Ruotsin otteluvoitoin 2-1.

Hartwall-areena oli kisojen suurin voittaja. Silloin harva olisi uskonut, mihin alennustilaan areena myöhemmin ajautuisikaan.
Hjallis myi talousvaikeuksiensa takia Hartwall-areenan 2013 venäläisille. Venäjän raakalaismainen sota Ukrainassa autioitti Hartwall-areenan 2022.

Teksti Otto Palojärvi

Lue myös: Leijonien kotikisamuistoja – banaaninkuoret ja Jari Kurrin turistiluokka

Kommentoi Facebookissa