JÄÄKIEKKO Suomi järjesti jääkiekon MM-turnauksen ensi kertaa 1965. Tuolloin valmistui myös Suomen ensimmäinen jäähalli, Tampereen legendaarinen Hakametsän halli.
Itse asiassa Hakametsässä tehtiin suomalaista jääkiekkohistoriaa vahingossa. Kisat piti järjestää Helsingin Nordenskiöldinkadulle valmistuvassa hallissa, mutta 13 kuukautta ennen kisojen alkua Helsingissä todettiin, ettei hallia ehdittäisi rakentaa ennen maaliskuuta 1965, jolloin kisat piti järjestää.
Suomessa kisat kuitenkin järjestettiin. Tampereella Hakametsän halli saatiin rakennettua 11 kuukaudessa ja avausottelukin pelattiin noin kuukautta ennen kisojen alkua. Helsingin kannalta se oli suorastaan nolo juttu.
Suomalainen jääkiekkoilu oli 1965 vielä amatööritouhua, mutta sarjapaikkansa Suomi kuitenkin säilytti sijoituttuaan turnauksessa seitsemänneksi. Norjan Suomi voitti 4-1 ja Ruotsin kanssa pelattiin riemukas 2-2 -tasapeli Matti ”Mölli” Keinosen tehtyä molemmat maalit. Tampereen on kerrottu menneen Ruotsi-tasapelistä sekaisin.
MM-kultaa voitti Neuvostoliitto voitettuaan kaikki seitsemän otteluaan. Ratkaisevassa ottelussa Neuvostoliitto voitti hopeajoukkue Tshekkoslovakian maalein 3-1.
Hakametsän hallin valmistumisen jälkeen Suomessa alkoi jäähallien rakennusbuumi. Askeettiset hallit valmistuivat vanhojen tekojääratojen paikalle, mutta sisätiloihin siirtyminen vei suomalaista jääkiekkoa huomattavasti eteenpäin.
Banaaninkuoret veivät mitalin?
Toisen kerran jääkiekon MM-turnaus järjestettiin Suomessa 1974. Kahdeksan vuotta aiemmin valmistunut Helsingin Nordenskiöldinkadun jäähalli isännöi turnausta.
Kanada ei osallistunut MM-kisoihin 1970-76 protestoituaan amatöörisääntöjä, joten Suomella oli kuuden joukkueen turnauksessa kunnon sauma siihen historialliseen ensimmäiseen MM-mitaliin. Suomella olikin käytössään sen ajan parhaat pelaajansa, kuten Veli-Pekka Ketola, kun Leijonien tähtikaarti ei vielä ollut tehnyt sopimuksia Pohjois-Amerikan uuteen WHA-liigaan.
Suomi olisikin voittanut mitalin, ellei maalivahti Stig Wetzell olisi kärähtänyt dopingista. Wetzell antoi efedriiniä sisältäneen dopingnäytteensä voittoisan Tshekkoslovakia-ottelun jälkeen. Leijonat oli voittanut ottelun 5-2, mutta tuomittiin hävinneeksi 0-5.
Ikuiseksi arvoitukseksi jäänee, käyttikö Wetzell dopingia. Hölmöimmissä selittelyissä sanottiin, että efedriiniä on banaaninkuorissakin. Wetzellin olisi pitänyt syödä banaaneja kahdeksan kiloa kuorineen, jotta käry olisi käynyt.
Turnauksen toinen erikoisuus oli radio- ja tv-työntekijöiden lakko. Neuvostoliitosta ärähdettiin Urho Kekkoselle, että lakko pitää saada loppumaan, koska 100 miljoonaa neuvostoliittolaista haluaa nähdä joukkueensa voittavan MM-kultaa. Erityislailla ilman vaaleja jatkokaudella valittu Kekkonen puuttuikin peliin ja laittoi lakkokenraali Jorma Reinin ruotuun.
Neuvostoliitto voitti kultaa, Tshekkoslovakia hopeaa ja Ruotsi pronssia. Suomi jäi neljänneksi ja pystyi yhtä hyvään sijoitukseen MM-kisoissa seuraavan kerran vasta 1986.
Jari Kurria ei kelpuutettu bisnesluokkaan
Kolmatta kertaa MM-jääkiekko pelattiin Suomessa 1982. Kisahalleina toimivat kaksien aiempien kisojen isännät, Hakametsän halli sekä Nordenskiöldinkadun halli.
MM-turnaus oli erittäin kovatasoinen. Neuvostoliitto oli vielä voimissaan ja Kanada sai jalkeille todella kovan joukkueen, kun NHL:n pudotuspeleissä suosikkijoukkueet kompuroivat.
Edmonton Oilersin putoaminen mahdollisti Wayne Gretzkyn ja Jari Kurrin tulon MM-kisoihin. He matkustivat samalla lennolla, mutta Kurri ihmetteli, miksei Gretzkyä koneessa näkynyt?
Arvoitus ratkesi, kun Gretzky tuli turistiluokkaan moikkaamaan seurakaveriaan. Kanadan jääkiekkoliitto kustansi tähtipelaajiensa matkat bisnesluokassa, mutta Suomessa katsottiin, että Kurrille riittäisi turistiluokka.
Aikaerorasituksista huolimatta Kurri pakotettiin pelaamaan heti avausottelussa Kanadaa vastaan. Gretzkyn annettiin levätä. Kanada voitti Suomen 9-2.
Kurri pelasi lopulta vahvan turnauksen. Hän teki kolme maalia 3-3 päättyneessä alkusarjan päätösottelussa Ruotsia vastaan, mutta se ei riittänyt mitalisarjaan. Suomi olisi tarvinnut ottelusta voiton.
Kultaa voittanut Neuvostoliitto voitti Kanadan alkusarjassa 4-3 ja mitalisarjassa 6-4. Viimeisessä ottelussaan Neuvostoliitto tyytyi pelaamaan Tshekkoslovakiaa vastaan maalittoman tasapelin ja varmisti sillä tuloksella Tshekkoslovakian hopeamitalit. Sopupeli pudotti Kanadan pronssille.
Kommunistimaiden epäurheilijamaisuus raivostutti Kanadan NHL-tähtiä. Hotellihuoneita hajotettiin ja Kanadan jääkiekkoliitto maksoi kiltisti laskun.
Neuvostoliiton suurlähetystössä Helsingin Tehtaankadulla järjestettiin myöskin hurjat juhlat. Vodkaa ei neuvostopelaajien ja suomalaisvieraiden yhteisessä illanvietossa KGB:n valvovan silmän alla säästelty.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Mikael Granlund liittyy Leijonien MM-kisajoukkueeseen
Kommentoi Facebookissa