ARKEOLOGIA Suomesta on löydetty ensimmäinen suora todiste nuorakeraamiseen kivikauteen (n. 2800–2300 eaa.) ajoittuvasta vuohesta. Runsaan neljäntuhannen vuoden takainen eläin tunnistettiin fossiloituneista karvoista, jotka olivat peräisin arkeologisesta maanäytteestä.
Tutkimustulokset kertovat nuorakeraamisten ihmisten hautausrituaaleista. Tutkittavana ollut maanäyte on peräisin Kauhavalla 1930-luvulla kaivetusta hautarakenteesta, jonka pohjaa ja reunoja kiersi tumma, eläimen taljaa muistuttava maa-alue. Koska karvat löytyivät kyseisestä maa-alueesta otetusta näytteestä, voidaan olettaa, että ne liittyvät haudan pohjalle levitettyyn vuohentaljaan.
Tunnistus perustuu pyyhkäisyelektronimikroskoopilla otettuihin kuviin, joissa olevat kuidut todettiin vuohenkarvaksi karvojen lajityypillisen rakenteen perusteella.
– Tutkimuksemme osoittaa, että pitkälle hajonneiden orgaanisten aineiden mikroskooppinen tutkimus tuottaa aivan uudenlaista tietoa menneisyydestämme. Maaperänäytteistä on paljastunut karva-aineistoja muistakin kohteista nyt, kun niitä on osattu etsiä, selittää Tuija Kirkinen.
Uusien tutkimustulosten valossa voidaankin olettaa, että kotieläimet ja niiden pito ovat olleet merkittävä osa nuorakeraamisen kulttuurin uskomusmaailmaa. Tätä tulkintaa tukevat myös eurooppalaisista nuorakeraamisista haudoista löytyneet kotieläinten luista tehdyt esineet sekä maidon säilytykseen ja juomiseen viittaavat keramiikka-astiat.
– Vaikka nuorakeraamiset haudat muualla Euroopassa ovat pääsääntöisesti paremmin säilyneitä, ei niistä ole löytynyt vastaavia todisteita haudan pohjalle levitetyistä taljoista. Kun tutkimustulostemme perusteella hautaan on vielä laitettu keskeisen kotieläimen talja, tarkentuu kuva nuorakeraamisen kulttuurin hautarituaalista ja uskomusmaailmasta aivan uudella tavalla, Marja Ahola täsmentää.
Karjanhoitoa on ollut vaikea todistaa, koska palamaton luu säilyy vain noin tuhat vuotta Suomen happamassa maaperässä. Tästä johtuen Suomessa on vain vähän luuaineistoa kivikaudelta ja esimerkiksi ensimmäiset kotieläinten luut tunnetaan vasta myöhäiseltä kivikaudelta n. 2200–1950eaa.
– Kauhavan nuorakeraamisesta haudasta löytynyt karva on vanhin Suomesta löydetty eläinkarva ja ensimmäinen todiste vuohesta. Löytömme osoittaakin, että vuohi on tunnettu noinkin varhaisessa vaiheessa niin pohjoisella alueella kuin Suomi, Krista Vajanto kertoo.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston arkeologian oppiaineen ja Aalto-yliopiston Nanomikroskopiakeskuksen kanssa.
Kommentoi Facebookissa