LUONTO Suomenlahden merialueiden veden lämpötila pääkaupunkiseudun edustalla oli tänä vuonna alkukesästä pitkän ajan keskiarvoa alhaisempi, mutta valtaosin normaalin vaihtelun rajoissa. Kesä oli viileä ja voimakkaat tuulet sekoittivat usein vettä.
Elokuun alussa tuulet painoivat pintavettä rannikolta poispäin, jolloin tilalle nousi syvemmältä ravinteikasta ja kylmää vettä. Ilmiötä kutsutaan kumpuamiseksi.
Tänä vuonna pintaveden suolaisuus on ollut pitkän ajan havaintoihin nähden korkea. Itämeren suolapitoisuus määräytyy Pohjanmereltä Tanskan salmien kautta tulevien jaksottaisten suolapulssien mukaan.
Suolainen ja viileä vesi on raskaampaa kuin makea, ja suolavesipulssit tuovat happea varsinaisen Itämeren syvänteisiin. Suolainen vesi syrjäyttää pohjanläheistä vettä, joka nousee pintaan esimerkiksi Suomenlahdella ja kasvattaa ravinteiden, etenkin fosforin, pitoisuuksia.
Viime vuosina Itämerelle on saapunut useampi suuri suolapulssi, joiden vaikutukset ovat näkyneet myös Suomenlahdella ja pääkaupunkiseudun merialueella. Vuonna 2016 mitattiin alusvedestä ennätyskorkeat suolapitoisuudet, ja vuonna 2017 fosforin pitoisuudet ja suolaisuus ovat olleet pitkän ajan keskiarvoja korkeampia. Taustaolosuhteet olivat vuonna 2017 suotuisat laajojen sinileväkukintojen synnylle, mutta viileä ja tuulinen sää hillitsi kukintoja.
Sinileviä on useita eri lajeja, joista osa muodostaa myrkyllisiä kukintoja. Varsinkin suojaisilla lahdilla ja rannoilla vedessä näkyi kesän aikana monin paikoin sinertävän kellertäviä sinilevien pintakukintoja. Runsaimpia sinilevälajeja olivat Dolichospermum– ja Aphanizomenon-sukujen sinilevät.
Murtovedessä esiintyvien kantojen on pääosin todettu olevan sellaisia, jotka eivät tuota myrkkyä. Lisäksi kesän vesinäytteissä havaittiin ajoittain runsaita, mutta harmittomia esiintymiä pieniä yksisoluisia flagellaatteja ja viherleviä.
Veden kerrostuneisuus on syksyn tultua heikentynyt ja veden sekoittuminen pohjaan asti alkaa lähipäivinä, mikä voi johtaa paikoittain levien syyskukinnan muodostumiseen, kun pintakerrokseen sekoittuu pohjan läheisestä vedestä runsaammin ravinteita, etenkin typpeä.
Valon määrän vähentyessä levien määrä pienenee, ja vedet kirkastuvat huomattavasti ennen talven tuloa.
Kommentoi Facebookissa