TERVEYS Keskosina syntyneillä nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä aikuisilla on muita samanikäisiä suurempi kokonaiskuolleisuus. Näin todetaan tuoreessa yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa, jonka Suomen osuudesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kyseessä on kansainvälisesti suurin aiheesta julkaistu tutkimus.
Tutkijat selvittivät myös kuolleisuuden syitä erityisesti kroonisten, ei-tarttuvien tautien osalta. Keskosina syntyneillä todettiin noin kaksinkertainen kuolleisuus sepelvaltimotautiin, diabetekseen ja kroonisiin keuhkosairauksiin täysiaikaisina syntyneisiin verrattuna.
Tutkijat tutkivat yli kuuden miljoonan ihmisen rekisteritietoja Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. Tutkijat yhdistivät kunkin maan syntyneiden lasten rekisterin tiedot kuolemansyyrekisterin tietoihin ja selvittivät kuolleisuutta 15 vuoden iästä noin 50 vuoden ikään.
Syntyneiden lasten rekisterin tiedot on koottu Norjassa vuodesta 1967, Ruotsissa ja Tanskassa 1970-luvulta ja Suomessa vuodesta 1987 lähtien.
Nuoruus- ja aikuisiän kokonaiskuolleisuus oli sitä suurempaa mitä pienemmistä keskosista oli kyse: ennen raskausviikkoa 34 syntyneillä kokonaiskuolleisuus oli noin 1,4-kertainen ja raskausviikkojen 34 ja 37 välillä syntyneillä 1,2-kertainen verrattuna muihin. Kokonaiskuolleisuus oli lievästi suurentunut, noin 1,1-kertainen, myös varhain täysiaikaisena eli raskausviikoilla 37 ja 38 syntyneillä.
Tulokset olivat havaittavissa niin miehillä kuin naisilla. Ne olivat myös yhteneviä neljässä tutkimukseen osallistuneessa Pohjoismaassa.
– Keskosina syntyneiden ei tarvitse huolestua tutkimuksen tuloksista, toteaa Suomen päätutkija, professori Eero Kajantie.
– Vauraissa Pohjoismaissa kuolleisuus tutkitussa ikäryhmässä eli 15 ja 50 vuoden välillä on pientä: seurannan aikana kuoli 0,8 prosenttia tutkimusväestöstä. Vaikka keskosina syntyneiden kuolleisuus on muita suurempaa, se on silti varsin vähäistä.
Kroonisten tautien riskiä voi pienentää merkittävästi terveellisillä elämäntavoilla. Eero Kajantien mukaan tutkimus kertookin enemmän yleisellä tasolla keskosuuden pitkäaikaisvaikutuksista ja siitä, että tutkijoiden kannattaa seurata keskosena syntyneiden terveyttä aikuisikään asti.
– Meillä on käynnissä useita tutkimuksia, joissa tutkimme samassa tutkimusasetelmassa keskosina syntyneiden lasten ja aikuisten terveyttä, eri sairauksien esiintyvyyttä ja sijoittumista yhteiskuntaan. Niiden tuloksia odotamme innokkaasti, Eero Kajantie jatkaa
Tutkimus on osa EU:n rahoittamaa hanketta RECAP Research on Children and Adults Born Preterm ja sen NORDCAP-osatutkimusta. NORDCAP:n muita rahoittajia ovat Suomen Akatemia sekä monet suomalaiset ja pohjoismaiset säätiöt.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lisäksi tutkimukseen osallistuvat Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto NTNU, Karoliininen instituutti Ruotsista sekä Kööpenhaminan yliopisto Tanskasta.
Lue myös: Suomalaistutkimus selvitti – keskosena syntyneet liikkuvat aikuisena vähemmän kuin muut
Kommentoi Facebookissa