KEVÄÄN HYVINVOINTIKIRJAT Vuoden alku merkitsee monelle meistä tipatonta tammikuuta ja hyvien päätösten toimeenpanon aikaa. Myös suomalaiset kustantajat uskovat, että painonpudotusta, liikuntaa, ruokaremonttia ja ylipäänsä uusia tuulia elämäntapaan tarjoavat kirjat kiinnostavat lukijoita erityisesti uuden vuoden käynnistyessä.
– Kirjat ovat olleet vuosia luomassa ja ylläpitämässä suomalaisten hyvinvointia, kertoo Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho lisäten, että tammikuussa halutaan nostaa esiin erityisesti itsetuntemuksen, ravinnon, terveyden ja liikunnan aihepiirejä.
Hieman hämmentävästi suurimpien kustantajien markkinointikatalogit esittelevät heti painonhallintaan tähtäävien kirjojensa jälkeen ruokakirjoja. Loogisemmin lukija varmaan sulattaisi – kirjaimellisesti – ensin loisteliaat silmänruokakuvat värikkäistä herkuista, ja vasta sen jälkeen olisi henkisesti valmis haaveilemaan siitä, kuinka saavuttaa yhtä vauhdikkaan virtaviivaisen vartalon kuin liikuntaa eri muodoissaan esittelevät teokset kuvaavat.
WSOY tarjoaa esimerkiksi Elisa Mattilan Hyvän olon kuningatar -kirjaa, joka lupaa 30 päivän treeniohjelmalla energiaa, hyvinvointia ja sisäistä vahvuutta ”etenkin 40–60 vuotiaille naisille, joita fitnessmaailma ja kuntosalirääkki ei houkuttele”. Houkuttelevaa, tosin kuvissa näyttäisi olevan hädin tuskin kolmekymmentä täyttänyt naisihminen.
Seuraavalla aukeamalla uutuuskirjaluettelo esittelee lohduttavasti Pipsa Hurmerinnan ja Meri-Tuuli Väntsin Samassa liemessä (WSOY) -ruokakirjan, jossa kokataan kotiruokaa täydellä sydämellä. Tarpeeseen saattaa siis tulla Maaret Kallion suosittuun Lujasti lempeä -elämänajatteluoppaaseen (WSOY 2016) tehty Lujasti lempeä – Mielen työkirja, jonka tekstit ja harjoitukset pyrkivät vahvistamaan itsemyötätuntoa, sovinnollista suhdetta itseen ja hyviä ihmissuhteita.
Tammen kevään kirjojen luettelossa vastaavasti Anna Saivosalmen Treenaa kotona 10, 20 tai 30 minuuttia -kirja innostaa kohentamaan kuntoa, pudottamaan painoa sekä kiinteytymään tai hankkimaan lihaksia kotijumppaohjeiden avulla. Kuinkas ollakaan seuraavalla sivulla esitellään Tiina Strandbergin Herkkuja ihan kaikille -teos, joka on opas muodikkaaseen vegaaniseen leivontaan.
Trendin harjalla ovat myös suositut bloggaajat, joiden ideoita kustannetaan nyt kirjoiksi. Tällainen on myös blogistien Saara Atulan ja Jenni Häyrisen Brunssikirja, Brunch all day (Tammi), joka kattaa värikkään ja visuaalisesti näyttävän brunssipöydän yli sadalla reseptillä.
Naisten terveysinnostukseen vedotaan
Värikkään visuaalinen on myös saksalaissyntyisen Stefanie Sabounchianin pieni kirja Paina tästä – Vyöhyketerapiaa aloittelijoille (Nemo).
Alaotsikko täsmentää kirjan esittelevän jalan vyöhyketerapiaa, menetelmää hyvinvoinnin edistämiseksi. Kirja on kaunis ja havainnollinen ja sen voisi hyvin kuvitella toimivan myös parisuhdetta vahvistavana, eräänlaisena lempeänä ja hyvää tekevänä parien vastavuoroisena jalkaterän paineluleikkinä. Samalla saattaa oppia mistä kohtaa jalkaa voi kokeilla painaa, jos haluaa lievittää omaa tai läheisen päänsärkyä, hartioiden kireyttä tai ihan vain apeaa mieltä.
Naiset ovat tunnetusti tehokkaita perheen sisäisiä valistajia ja uusien ruokailutapojenkin sisäänajajia. Kustantajat luottavatkin varsinkin naisten etsivän elämäntapamuutoksiin myös kirjallista apua, heihin saatetaan vedota suoraan jo kirjan takakansiesittelyssä.
Mia Lundinin ja Ulrika Davidssonin Hormonit tasapainoon oikealla ruokavaliolla (Otava) kertoo varsin yksiselitteisesti jo nimessään mihin apua tarjotaan. Kirja on ruotsalaista alkuperää, mutta toinen sen tekijöistä, sairaanhoitaja ja gynekologinen terveydenhoitaja Mia Lundin toimi Kaliforniassa seitsemäntoista vuoden ajan omassa hormonaalisen tasapainon vaalimiseen erikoistuneessa klinikassaan.
Lundin toteaa peräti kahdeksan kymmenestä naisesta kärsivän hormonaalisista vaivoista varsinkin 35–55 vuoden iässä. Tieto-osiossaan teos selvittää naisen herkän hormonijärjestelmän ja mitä sen epätasapainosta seuraa sekä millaisella ravinnolla kehoa voi auttaa. Kirjan ruokaohjeet, jotka ovat Ulrika Davidssonin käsialaa, tarjoavat apua hormonitasapainoon, aivotoiminnan, mielialan ja terveyden parantamiseen.
Ruoalla kuntoon usuttaa myös sairaanhoitaja Nina Sarell, joka Fiftaa itsesi kuntoon – 50:50 -keittokirjassaan (Minerva) esittelee kehittämänsä systeemin painonhallintaan. Sen mukaan ei tarvitse muuttaa radikaalisti ruokailutottumuksiaan, vaan ruokavaliota voi korjata pikkuhiljaa puolittamalla annokset ja vaihtamalla huonot ruoka-aineet hyviksi niin, että huonon tilalle otetaan aina puolet terveellistä.
Vanhat konstit – ruokavalioita ja liikuntaa
Ihan näin helppoa tietä onneen ei lupaile ravitsemustieteilijä Patrik Borg, vaikka hänen helmikuussa ilmestyvän kirjansa Tunne nälkä! – Syö intuitiivisesti. Saavuta tuloksia. (Gummerus) lähtökohta on mitä yksinkertaisin; pitää tunnistaa milloin on oikeasti nälkä. Borg painottaa oman kehon tarpeiden kuuntelua, mikä nimenomaan herkullisia ruokakuvia selaillessa ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi. Kirja sisältää esimerkkikertomuksia ja harjoituksia, jotka perustuvat tieteelliseen tutkimukseen sekä Borgin käytännön työhön huippu-urheilun, laihdutuksen, terveyden ja jaksamisen alueilla.
Sille, joka uskoo kevyemmän käsittelytavan auttavan paremmin kevyempää olotilaa tavoitellessa, kannattaa suositella Bernadette Fisersin Pieni kirja isoon painonpudotukseen (Otava) -opusta, joka oivaltavan graafisen esityksen keinoin vakuuttaa lukijan parissakymmenessä minuutissa puolelleen. Bernadette Fisers on meikkitaiteilija, joka pudotti kolmekymmentä kiloa kolmessakymmenessä viikossa ja kirja sisältää hänen oman menetelmänsä, joka perustuu kolmeenkymmeneenyhteen yksinkertaiseen sääntöön.
Sille taas, joka kaipaa perusteellisempaa tietoa siitä mitä itse voi tehdä, jos ja kun tavoitteena on mahdollisimman pitkään jatkuva terve elämä, voi suositella myös jo viime syksynä suomeksi ilmestynyttä Nobel-palkitun Elizabeth Blackburnin ja ikääntymistutkija Elissa Epelin teosta Telomeerit ja niiden vaikutus – Pitkän, terveen ja onnellisen elämän biologia (Aula &Co). Tutkijat selvittävät yleistajuisesti mitä telomeerit ovat ja miten ne vaikuttavat aivojemme tilaan, mielialaan sekä miten nopeasti vanhenemme ja kuinka alttiita olemme aivoja rappeuttaville sairauksille. He myös antavat yksinkertaisia ohjeita ruokavalioon, uneen ja henkiseen hyvinvointiin.
Viime vuosina terveyskirjallisuus on nostanut esille erityisesti ravinnon ja suoliston yhteyden ihmisen hyvinvoinnin perustekijänä, onpa suolistoa sanottu ihmisen toisiksi aivoiksikin, esimerkiksi kirjassa David Jonsson, Vatsan viisaus ja suoliston salat – Hyvinvointi alkaa ravinnosta (Minerva 2017).
Itse aivoista riittää tutkittavaa ja ne ovatkin tietokirjallisuudessa jatkuvan huomion kohteena. Lukijoille on tarjottu helposti ymmärrettävässä muodossa tietoa niin ravinnon, liikunnan, opiskelun kuin levonkin merkityksestä aivoille, muun muassa kirjoissa Kaja Nordengen; Ainutlaatuiset aivot (Bazar 2017), Minna Huotilainen, Leeni Peltonen; Tunne aivosi (Otava 2017) ja Anders Hansen; Aivovoimaa – Näin vahvistat aivojasi liikunnalla (Atena 2017).
Aivot-buumi sen kun jatkuu
Aivotutkimusten popularisointia kaikelle kansalle jatkaa Minna Huotilainen yhdessä toisen tutkijan, Katri Saarikiven kanssa uudessa teoksessaan Aivot työssä (Otava), joka pohtii erityisesti millainen työ sopii parhaiten ihmisaivoille. Sopiiko moderni työnteko kivikautisille aivoille tai miksi töissä pitäisi olla enemmän jouten?
Tutkijat pohtivat myös millä tavoin sometus tai älylaitteiden kasvava käyttö vaikuttaa aivoihin ja antaako uusin tutkimus vastausta kysymykseen pitäisikö somen käyttöä tai peliaikaa rajoittaa? Näkökulmaa saadaan tuoreimmasta neurotieteestä sekä nopeasti kasvavien organisaatioiden tarinoista.
Ohjeita erityisesti aivojen hyvinvointiin antaa neurotieteilijä ja ravintofysiologi Lisa Mosconi huhtikuussa suomeksi ilmestyvässä kirjassaan Aivoruokaa – Syö paremmin, ajattele kirkkaammin (Art House). Teos lupaa kertoa millainen ruokavalio edistäisi parhaiten aivojemme hyvinvointia.
Mosconi yllättää kertomalla, ettei paleodieetti ole aivoille ihanteellinen, ja gluteiinin välttäminen voikin esimerkiksi olla paha virhe. Mosconi myös huomauttaa miten pelkästään riittävä veden juonti voi parantaa tarkkaavaisuutta merkittävästi. Aivoruokaa -teos pyrkii vastaamaan kaikille, jotka haluavat parantaa muistiaan, ehkäistä muistisairauksia, ajatella kirkkaammin, piristyä ja terästää tarkkaavaisuuttaan.
Aivoissa asuu persoonallisuutemme, todistaa puolestaan Stanfordin yliopiston professori David Eagleman, joka on popularisoinut mielenkiintoisesti aivotutkimuksia. Hänen Aivot – Ihmisen tarina (Atena) -kirjansa julkaistaan suomeksi helmikuussa, kirjan pohjalta on tehty Suomessakin hiljattain esitetty BBC:n dokumenttisarja.
Eagleman johdattaa aivojen salaisuuksiin kertomalla niin huippu-urheilijoiden kuin rikollisten aivoista. Kirjassa hän kertoo myös aivokirurgiasta, robotiikasta ja pohtii kuolemattomuutta. Kustantaja lainaa The Observer -lehteä, joka on tituleerannut David Eaglemania ”aivotutkimuksen rocktähdeksi”.
Alkaako terveyspöhinä jo surista korvissa ja ähellys kuntovälineiden, kalorilaskujen ja reseptien lukemisen parissa tuntua tukahduttavalta? Eipä hätää, kaiken turhuuden karsimisen tikapuilla voi astua suositun KonMarin siivousopeista seuraavalle askelmalle ja tarttua ruotsalaisen taiteilija Margareta Magnussonin oppaaseen Mitä jälkeen jää – Miten siivoan elämäni ennen kuolemaa? (Tammi)
Magnusson kehottaa paitsi kodin perusteelliseen siivoamiseen ja tarpeettomasta tavarasta luopumiseen myös puhumaan kuolemasta esimerkiksi aikuisten lasten kanssa. Tarkoitus on siis paitsi keventää kodin tavarakuormaa myös omaa ja läheisten mieltä.
Kuoleman voi myös hyväksyä helpommin osaksi elämää, kun lukee Terhokodin entisen johtajan ja saattohoidon asiantuntijan, lääkäri Juha Hännisen ajatuksia hänen uutuuskirjastaan Kuolemme vain kerran (Otava). Helmikuussa ilmestyvässä kirjassa Hänninen muistuttaa, että kuolemaan voi myös valmistautua. Kaksikymmentäviisi vuotta saattohoitotyötä tehneen lääkärin sanoma on muiden muassa, että vaikka kuolemaan liittyy surua, se voi olla läheisille myös kokemus, joka kannattelee myöhemmässä elämässä.
- Lähteenä käytetty kustantajien ennakkotietoja kevään kirjoista.
Kommentoi Facebookissa