VÄESTÖ Helsingissä asui vuoden 2019 alussa 103 412 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Tämä oli 16 prosenttia kaupungin koko väestöstä. Kaikista Helsingin ulkomaalaistaustaisista 18 prosenttia oli syntynyt Suomessa eli kuului ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen.
Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisten määrä kasvoi viime vuonna 3 504 hengellä eli 3,5 prosenttia. Kasvuprosentti on ollut laskusuunnassa viimeisen viiden vuoden ajan ja oli nyt poikkeuksellisen matala. Silti noin kolme neljäsosaa kaupungin väestönkasvusta tuli ulkomaalaistaustaisista.
Pääkaupunkiseudulla asui koko maan ulkomaalaistaustaisista lähes puolet, kun seudun osuus Suomen koko väestöstä oli noin viidennes. Ulkomaalaistaustaisten yleisimmät taustamaat Helsingissä olivat vuoden 2019 alussa entinen Neuvostoliitto 18 008 henkilöä, Viro 12 500 henkeä, Somalia 10 803, Irak 5 938 ja Kiina 3 621 henkilöä. Vuoden 2018 aikana eniten kasvoi aasialaistaustaisten määrä.
Viime vuonna Helsinki sai muuttovoittoa vieraskielisistä yhteensä 2 545 henkeä, mikä oli kaksi kolmasosaa kaupungin kokonaismuuttovoitosta. Vieraskielisten muuttovoitto väheni selvästi edeltävistä vuosista. Vuonna 2018 vieraskielisiä muutti Helsingistä muualle Suomeen edellisvuotta enemmän, erityisesti Vantaalle. Myös maasta pois muuttaneita oli edellisvuotta enemmän.
Eniten muuttovoittoa Helsinki sai viime vuonna arabiankielisistä 583 henkeä, somalinkielisistä 347 henkeä sekä venäjänkielisistä 267 henkeä. Vieraskielisiä ovat ne, joiden äidinkieleksi on väestötietojärjestelmään rekisteröity jokin muu kieli kuin suomi, ruotsi tai saame.
Tiedot selviävät Helsingin kaupunginkanslian ylläpitämältä ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi-sivustolta.
Kommentoi Facebookissa