Kolme kemian nobelistia juhlistaa satavuotiasta yhdistystä – muistatko Suomen ainoan palkitun?

Kemia tarjoaa ratkaisun myös esimerkiksi moniin ympäristöongelmiin.

Kemia tarjoaa ratkaisun myös esimerkiksi moniin ympäristöongelmiin. (Kuva SKS)

Ilman kemian innovaatioita ei olisi jääkaappia, väriaineita, xylitolia tai AIV-rehua.

NOBELISTIT Historiallinen hetki on käsillä Helsingin Messukeskuksessa ChemBio Finland -tapahtumassa, kun kolme kemian nobelistia saapuu juhlistamaan Suomalaisten Kemistien Seuran 100-vuotisjuhlavuotta. Nobelistit, israelilainen Ada E. Yonath, skotlantilainen Sir J. Fraser Stoddart ja yhdysvaltalainen K. Barry Sharpless, keskustelevat päivänpolttavista kemian aiheista.

Paneelin vetäjänä toimii professori Ari Koskinen Aalto-yliopistosta. Hänen esittämänsä kysymykset keskustelijoille liittyvät muun muassa genetiikkaan, nanoteknologiaan sekä robotiikkaan ja näiden rooleihin tulevaisuudessa.

Keskipäivän paneelikeskustelun lisäksi iltapäivällä ovat nobelistien omat esitelmät, joiden aiheet he ovat itse valinneet. K. Barry Sharpless maalaa visiota seuraavasta sadasta vuodesta, Ada E. Yonath puolestaan puhuu menneisyyden ja lähitulevaisuuden yhteydestä. Moottoreiden historiaa valaisee seikkaperäisesti Sir J. Fraser Stoddart.

– Kolme kemian alan nobelistia ei ole koskaan ollut Suomessa samassa tilaisuudessa minun urani aikana. Nyt on. Olemme kutsuneet heidät Suomeen sadan toimintavuotemme kunniaksi, iloitsee Suomalaisten Kemistien Seuran toiminnanjohtaja Heleena Karrus, joka on itsekin kemisti.

Suomalaisten Kemistien Seura on panostanut juhlavuoteensa ja rakentanut kemia100.fi-sivuston, jonne on koottu materiaalia suomalaisesta kemian tietotaidosta sekä kemististeistä. Tapahtumia on myös juhlavuoden jokaisena kuukautena. Ajatus on, että eri tapahtumissa kansantajuistetaan kemian arjen sovelluksia huumorilla ja rennolla asenteella.

Harva tulee ajatelleeksi, että kemiaa on lähes kaikkialla. Nykyihminen ei nauttisi monistakaan asioista ilman kemian innovaatioita. Jos niitä ei olisi, ei olisi jääkaappia, väriaineita, xylitolia tai AIV-rehua. Rehunsäilytysmenetelmän keksi kemisti Artturi Ilmari Virtanen vuonna 1945. Hän sai siitä hyvästä kemian Nobelin palkinnon ja on edelleen ainut suomalainen kemian nobelisti.

Kemian Seura haluaa erityisesti panostaa nuoriin. Nuorille luonto, ympäristö ja kiertotalous ovat sydämen asioita, kesäisillä tiedeleireillä tehdään kemian ilmiötä ja asioita tutuksi. Kemianleirit ovat huippusuosittuja.

– Nuoret ovat positiivisella tavalla ehdottomia ja he haluavat tehdä merkityksellisiä asioita. Kemia tarjoaa siihen mahdollisuuden, koska kemian sovellukset tarjoavat ratkaisun esimerkiksi moniin ympäristöongelmiin, tietää Karrus.

Kemian Päivillä Helsingin Messukeskuksessa on 27.–28.3.2019 on esillä paljon mielenkiintoisia aiheita kuten kiertotalous, ympäristökemia, elintarvikekemia, energia, kemian opetus, analytiikka, radiolääkeainekemia, laskennallinen kemia ja turvallisuus. Näihin kaikkiin asioihin kemialla on tarjota lisäarvoa, usein ongelmanratkaisun muodossa.

Lue myös: Kirjallisuuden Nobel-voittaja valitaan jälleen – tänä vuonna jaetaan kaksi palkintoa

Kommentoi Facebookissa