Teille ja rataverkolle ennakoidaan normaalia kelirikkoa – tie kantaa parhaiten aikaisin aamulla

Pahimmin vaurioituneilla osuuksilla ei pystytä palauttamaan kesänopeuksia ennen kuin päällyste on kunnostettu.

Pahimmin vaurioituneilla osuuksilla ei pystytä palauttamaan kesänopeuksia ennen kuin päällyste on kunnostettu. (Kuva Väylä/ Jussi Helttunen)

Vaikeinta kelirikkoa ennustetaan tällä hetkellä Kaakkois-Suomeen ja Lappiin.

KELIRIKKO Kelirikon merkit ovat jo nähtävissä monin paikoin teillä ja rataverkolla, vaikka takana on pakkastalvi. Tänä keväänä ennustetaan kuitenkin normaalia kelirikkotilannetta muualle paitsi Lapin ja Kaakkois-Suomen alueelle. Rautatieliikenteen routanopeusrajoitukset painottuvat pääosin Kaakkois-, Itä- ja Pohjois-Suomen rataosille.

– Sorateillä kelirikosta odotetaan melko tavanomaista. Näillä näkymin ei ole luvassa viime kevään kaltaista pahaa kelirikkoa vaan maantiet pystyttäneen pitämään liikennöitävässä kunnossa, selventää Väylän tieliikennejohtaja Pekka Rajala.

Sateinen kevät voi kuitenkin pahentaa tilannetta merkittävästi. Kelirikon vuoksi painorajoituksia on viime vuosina asetettu vuosittain yleensä noin 600–2000 kilometrille. Viime keväänä painorajoituksia oli noin 4100 kilometrillä maanteitä ja loppusyksylläkin vielä lähes 600 kilometrillä.

Kelirikon vakavuus riippuu silti suurelta osin kevään säistä. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset, jolloin tiet kuivuvat sulamisen tahtiin, pitävät uhkaavan kelirikon kurissa. Eniten kelirikolle alttiita teitä on Suomen keskiosissa, missä maaperä ja maasto-olosuhteet ovat sen syntymiselle otollisia ja sorateitä on paljon. Sorateillä saattaa myös paikoin esiintyä pintakelirikkoa ennen varsinaiselle runkokelirikolle altista aikaa. Tierungot eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin.

– Raskaampia kuljetuksia suunniteltaessa kannattaa ajoittaa kuljetukset esimerkiksi aikaiseen aamuun, jolloin vuorokauden lämpötila on alimmillaan ja tien kantavuus suurimmillaan, Pekka Rajala neuvoo.

Etenkin Etelä-Suomessa päällystetyt tiet ovat kärsineet talven lauhoista ja sateisista keleistä. Tienpäällysteissä on talven jäljiltä paljon halkeamia ja reikiä sekä muita vaurioita. Pahimmin vaurioituneilla osuuksilla ei pystytä palauttamaan kesänopeuksia ennen kuin päällyste on kunnostettu. Kesän päällysteohjelma on perusväylänpidon rahoituksen vähyyden vuoksi ennätyksellisen lyhyt, vain noin 1500 kilometriä. Päällysteiden huonokuntoisuuden pysäyttämiseksi tarvittaisiin uusimista yli 3500 kilometrillä.

Sääolosuhteiltaan melko vaihtelevan, tavanomaista leudomman keskitalven myötä rataverkkoon kohdistuva ilmastorasitus on jäämässä keskimääräistä lievemmäksi. Roudasta kärsivälle rataverkon osalle joudutaan asettamaan nopeusrajoitus, jotta junille voidaan taata turvallinen kulku. Etelä- ja Länsi-Suomen rataosilla routarajoituksia voi syntyä ratarakenteen muutoskohdissa ja kuivatukseltaan heikoissa paikoissa.

Routanopeusrajoitukset painottuvat edellisvuosien tapaan pääosin Kaakkois-, Itä- ja Pohjois-Suomen rataosien toistuville routapaikoille. Routanopeusrajoituksien maksimimäärän ennakoidaan jäävän 45–65 kilometriin, ja tilanne ajoittuu toukokuun alkuun. Routanopeusrajoitusten määrä vastaisi näin kevään 2018 tasoa.

– Routaongelmat toistuvat vuosittain pääosin samoissa paikoissa. Väylä pyrkii yhteistyössä kunnossapitourakoitsijoiden ja liikennöitsijöiden kanssa minimoimaan roudasta liikenteelle aiheutuvia haittoja, sanoo rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin.

Kunnossapitäjät tarkkailevat jatkuvasti muutoksia routatilanteessa ja tekevät samalla tarvittavat kunnossapitotoimia, jotta nopeusrajoitusten asettamista voitaisiin välttää ja minimoida nopeusrajoituksia niin määrältään kuin kestoltaan.

Osa talviajan rajoituksista voi olla normaalin junaliikenteen aiheuttamia muutoksia raiteessa, eikä syy aina ole routiminen.

Lue myös: Asvalttipäällysteet ovat nyt kovilla – reiän ei tarvitse olla suuri, kun se tekee pahaa jälkeä autolle

Kommentoi Facebookissa