ARKEOLOGIA Vesilahdelta Laukon kartanolta on löydetty laaja rautakautinen hauta-alue. Luututkimukset ja koekaivaukset ajoittavat kalmiston 500-luvulle. Vaikka suurin osa muinaisjäännöksestä on vielä tutkimatta, voidaan jo nyt todeta, että kyseessä on Pirkanmaan runsaslöytöisin kalmistokaivaus vuosikymmeniin.
Laukon vanhan sataman ylle kohoavaa kalmistoa on kaikessa hiljaisuudessa tutkittu useita vuosia. Hauta löytyi syksyllä 2015 Menneisyyden metsästäjät -tv-sarjan kuvauksissa. Tuolloin paikalta löydettiin miekka ja erikoinen keihäänkärki.
Kaunis keihäänkärki osoittautui vanhimmaksi Laukosta tai Vesilahdelta koskaan löydetyksi rautakautiseksi esineeksi. Nuoremmalle roomalaisajalle (200–320) ajoitettu skandinaavinen keihäänkärki todisti ajasta, jolloin myöhäiskantasuomea puhuva väestö alkoi levittäytyä saamenkieliseen sisämaahan.
– 1 800 vuotta vanha keihäänkärki oli niin ainutlaatuinen löytö, että päätimme ryhtyä itse selvittämään muinaishaudan arvoitusta arkeologien avustuksella, kertoo kartanon isäntä Jouni Minkkinen.
Kalmiston koekaivaus suoritettiin syksyllä 2016 arkeologi Kalle Luodon johdolla. Hautapaikan rakenne todettiin laajaksi maakiven ympärille rakennetuksi kiveykseksi, jossa oli useita päällekkäisiä kivirakenteita.
– Kaikki viittasi siihen, että muinaiset laukkolaiset olivat haudanneet vainajansa kalmistoon satojen vuosien ajan, kertoo arkeologi Kalle Luoto.
Koekaivaus keskitettiin hauta-alueen kaakkoisreunaan kolme kertaa kolmen metrin suuruiselle alueelle. Kivien lomasta paljastuneet hautaesineet ajoittuivat kansainvaellusajalle (400–600).
– Kaivausviikon aikana löytyi niin paljon aseita, että ryhdyimme kutsumaan kalmiston kaakkoiskulmaa soturihaudaksi, naurahtaa arkeologiaa harrastava kartanon isäntä.
Soturihaudan keihäänkärjet, putkikirveet ja miekansäilät lähetettiin kaivausten päätyttyä konservoitavaksi. Mukana seurasi haudan kaunein koru, täydellisesti säilynyt 1500 vuotta vanha lintuneula.
Kaivauksissa löydetyt luut tutki FT Auli Bläuer. Luuanalyysit vahvistivat, että kalmistoon oli polttohaudattu ihmisiä. Mukana oli sekä lasten että aikuisten luita, varsinkin pääkallon paloja. Ihmisluiden joukosta löytynyt karhun kynsi todisti hautaroviolle asetetusta karhuntaljasta.
Iänmäärityksen tarkentamiseksi Bläuer lähetti kaksi luuta ajoituslaboratorioon Miamiin. Nyt valmistuneen raportin mukaan Laukon kalmistosta löydetyt ihmisluut kuuluvat hautalöytöjen tapaan kansainvaellusajalle ja 500-luvulle.
– Vanhan sataman vainajat elivät aikana, jolloin Eurooppaa mullistivat Rooman valtakunnan hajoaminen ja siitä seuranneet levottomuudet. Pirkanmaan järviseutujen muinaishämäläisten sotureiden, metsästäjien, kalastajien ja maanviljelijöiden arkeen nuo tapahtumat vaikuttivat vain epäsuorasti, kertoo esihistoriallisen ajan Laukkoa viime kuukaudet tutkinut arkeologi Sami Raninen.
Vanhan sataman arkeologiset löydöt palaavat tänä keväänä Kansallismuseosta Laukkoon. Hautalöytö on nähtävillä 4. kesäkuuta avautuvassa Laukon ritarit ja muinaiset sankarit -näyttelyssä.
Kommentoi Facebookissa