JUHLARAHA Valtiovarainministeri Petteri Orpon tiistaipäivä meni pilalle jo aikaisessa vaiheessa. Keskipäivällä Suomen Kuvalehden blogisti Sami Kuusela kirjoitti, kuinka Suomen Rahapaja oli julkaisemassa itsenäisen satavuotiaan Suomen kunniaksi ”upean juhlarahan”.
Sarjan aloituskolikossa Kansalaissota oli kuva punavankien teloituksesta. Kiusalliseksi asian teki se, että juhlarahat oli hyväksynyt valtiovarainministeriö asetuksellaan, jonka oli 7. huhtikuuta 2017 allekirjoittanut valtiovarainministeri Petteri Orpo.
Rehellisyyden nimissä on todettava, että asetuksessa annettu selitys ei mainitse sanaa ”teloitus”, vaikka sanallinen kuvailu kertookin vasemmalla olevien ihmisten osoittavan aseella oikealle, jossa on seitsemän ihmishahmoa. Kolikon oli suunnitellut arkkitehti ja huonekalumuotoilija Ilkka Suppanen.
Jos Orpon näkemä kuva on samankokoinen kuin asetuksen nettiversiossa julkaistu, siitä on mahdoton hahmottaa mitä kuvassa täsmälleen tapahtuu. Voit klikata asetukseen tästä.
”En voi sanoa kuin vau”
Suomi 100 -juhlavuoden teema on ”yhdessä”, ja kerrankin vasemmisto löysi oikeiston. Orpo piti juhlarahaa täysin mauttomana, vasemmistoliiton Li Andersson mauttomuuden lisäksi loukkaavana ja Dan Koivulaakso edelleen vielä vastenmielisenä.
– Vasemmistoliittolainen reagoi näin? Olisin kuvitellut, että kolikko olisi sen sijaan voinut närkästyttää oikeistolaisia. Siis se, että asiasta yhä halutaan muistuttaa. Mutta nasta juttu joka tapauksessa. En voi sanoa kuin vau. Ei minun aiemmista kipoistani ja kupeistani ole noussut tällaista kohua. Taisin onnistua, suitsutti kolikon suunnitellut Ilkka Suppanen Aamulehdessä.
Myös Erkki Tuomioja kommentoi Ilta-Sanomille, kuinka suomalaiset historian tutkijat pystyvät jo käsittelemään kansalaissodan tapahtumia avoimesti.
– Kaikille ei selvästi ole mennyt viesti perille. Ihan suoraan sanottuna ymmärtämättömyyttä ja tyhmyyttä.
Suomen Rahapaja ei reagoinut Orpon toiveeseen vetää juhlarahat pois julkaisusuunnitelmasta, joten valtiovarainministeri teki ainoan oikean ratkaisun. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt prosessin juhlarahoista annetun asetuksen kumoamiseksi.
Tunnettu teloituslavastus
Juhlarahojen sarjasta järjestettiin suunnittelukilpailu. Lautakunnan puheenjohtaja keramiikkataiteen emeritusprofessori Tapio Yli-Viikari puolustaa Suppasta.
– Kansakunnan sivistyneisyys punnitaan sillä, kuinka se pystyy käsittelemään omaa historiaansa, Yli-Viikari kommentoi Helsingin Sanomille.
Ilkka Suppanen sanoo valinneensa kansalaissotakuvansa Työväen arkistosta ja tutkineensa asioita asiantuntijoiden avulla.
– Se on oikea valokuva, se on totta. En halunnut sitä kukkasin koristella, Suppanen puolestaan selitti.
Valokuva ei ole totta. Kyseinen kuva on jo Työväen arkistossa varustettu merkinnällä ”lavastetut kuvat”. Tätä sodan luonnetta kaksikko tuskin tarkoitti. On tunnettava historia, jotta osaisi tehdä tulevaisuutta, nyt Yli-Viikarilta sekä Suppaselta jäivät historian kotitehtävät pahasti tekemättä.
Valokuva on sotahistorioitsijoiden keskuudessa tunnettu propagandakuva, josta jo asiaa 1960-luvulla tutkinut Jaakko Paavolainen totesi, että edes kuvan tiedot ajasta ja paikasta eivät pidä paikkaansa.
Veljessodasta talvisotaan
Sodan ensimmäinen uhri on totuus, mutta kansalaissodassa todellakin teloitettiin tuhansia vangittuja puolin ja toisin. Terrorin uumoillaan saaneen alkunsa heti ensimmäisinä päivinä 31.1.1918 Turun punakaartin ratsuväkikomppanian päällikön Tuomas ”Suinulan teurastaja” Hyrskynmurron johtamasta verilöylystä.
Valkoisten puoli ei jäänyt teloituksissa huonommaksi, vaan voittajana pahemmaksi. Yksi julmimmista oli virolaissyntyinen Hans Kalm. Nälkää kärsineitä punavankeja kuoli sodan jälkeen vankileireillä myös sairauksiin. Kansalaissodassa ei aina kysytty edes aatetta ampumiselle, vaan tilaisuutta käytettiin hyväksi vihamiehestä eroon pääsemiseen.
Mutta tiedetään myös tapauksia, joissa isäntä pelasti renkinsä – tai päinvastoin. Verisestä veljessodasta ei ehtinyt kulua kuin hieman yli kaksikymmentä vuotta, kun kansakunta joutui talvisodassa puolustamaan maata yhdessä hyökkääjää vastaan.
Itsenäisyyden juhlarahojen oli tarkoitus kulkea läpi vuosikymmenten, niitä oli suunnitteilla viisi erilaista. Teemat olivat kansalaissodan jälkeen ”sotalapset”, ”pakettipelto”, ”rakennemuutos” sekä ”globaali oikeudenmukaisuus”.
Harhauttiko lautakunta ministeriä?
Viimeisessä kolikossa on jälleen jäljitelty valokuvaa. Kyseessä on maailmankuulu valokuva rajavartijasta, joka kantaa sylissään rantaan huuhtoutunutta hukkunutta pikkupoikaa, Alan Kurdia. Näin kyseisen juhlarahan selitteessä valtiovarainministeriölle:
”Keskellä vasemmalla on ihmishahmo. Ihmishahmon taustalla ja etualalla on epäsuoria poikittaisia viivamuotoja sekä pienipiirteisiä muotoja. Kehällä oikealla on erimittaisista poikkiviivoista koostuva muoto, joka muodostaa puolikaaren. Vuosiluku 2000 on puolikaaren muotoisen viivamuodon päässä alhaalla. Vuosiluvun 2000 alla on viiva. Vuosiluku 2017 on puolikaaren muotoisen viivamuodon päässä ylhäällä. Vuosiluvun 2017 päällä on viiva.”
Kuka löytää tekstistä selityksen hukkuneesta pikkupojasta? Aivan oikein, sitä ei ole ja tragedian liittäminen Suomen itsenäisyyteen tuntuu keinotekoiselta. Pakolaiskysymys on tällä hetkellä ehkä eniten suomalaisia erottava ja ristiriitaa aiheuttava asia.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo on todennut luottaneensa juhlarahalautakuntaan, ei olisi kannattanut. Luultavasti ministeri Orpo lukee jatkossa kaiken pienellä painetunkin tekstin – sekä tutkii kaikkein pienimmätkin kuvat.
– Suomen Rahapaja on omalta osaltaan hyvin pahoillaan kaikesta mielipahasta, joita juhlarahasarjan kuvat ovat aiheuttaneet, rahapaja päättää.
Kommentoi Facebookissa