Maailman merien päivä nostaa esille merien ajankohtaisia haasteita

On tärkeää, että merta ja merellisiä toimintoja tutkitaan samanaikaisesti monesta eri näkökulmasta.

On tärkeää, että merta ja merellisiä toimintoja tutkitaan samanaikaisesti monesta eri näkökulmasta. (Kuva Fotolia)

Tänä vuonna päivän teema on ”Meidän meremme, meidän tulevaisuutemme”.

YMPÄRISTÖ Merialueiden turvallinen liikenne ja merten kestävä hyödyntäminen vaativat, että merta ja merellisiä toimintoja tutkitaan ja havainnoidaan monipuolisesti ja reaaliajassa. Asia on erityisen ajankohtaista tänään, YK:n Maailman merien päivänä.

– Itämeri on pieni ja matala reunameri, joka toimii eri tavoin kuin valtameret. Itämeren toimintaan vaikuttavat mm. meren biologiset prosessit, lämpötila, ravinteet, aallokko sekä jääpeite. Tämän kokonaisuuden ymmärtäminen vaatii laajan kirjon mittauksia, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Haapala kertoo.

Merten havaintotoiminta on viime vuosina kehittynyt robotiikan ja digitalisaation ansiosta merkittävästi. Myös satelliittikuvien tulkintaan perustuva kaukokartoitus, tuottavat kustannustehokkaasti havaintoja täydentämään perinteisin menetelmin tehtyjä havaintoja. Suomalaista merentutkimusinfrastruktuuria kokoaa Suomen ympäristökeskuksen koordinoima FINMARI-yhteenliittymä, jonka muut jäsenet ovat Helsingin ja Turun yliopistot, Åbo Akademi, Ilmatieteen laitos, Geologian tutkimuskeskus ja Arctia Oy.

– Osana FINMARIa Ilmatieteen laitos on ottanut hiljattain käyttöön kauko-ohjauksella toimivan sukellusrobotin eli gliderin, joka on varustettu monitieteellisin anturein. Sukeltaessaan eri syvyyksillä laite kerää mittaustietoa Itämeren fysikaalisesta tilasta, Haapala kertoo

Toisaalta myös pitkäaikaiset, samalta paikalta saadut havainnot ovat tärkeitä. Tämän takia Utön saarelle rakennettu merentutkimusasema on ainutlaatuinen. Asema tuottaa ajantasaista tutkimustietoa merestä, sen pinnalta sekä meren ja ilmakehän vuorovaikutuksesta vuoden ja vuorokauden ympäri.

– Onkin tärkeätä, että merta ja merellisiä toimintoja tutkitaan samanaikaisesti monesta eri näkökulmasta. Näin voimme havaita esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, ihmistoiminnasta ja muista syistä aiheutuvat muutokset merissä. Eri syiden erottaminen on tärkeää, jotta voimme tarvittaessa reagoida ajoissa ja oikein, Haapala korostaa.

Myös merten kestävä hyödyntäminen eli niin sanottu sininen kasvu, edellyttää ajankohtaista tietoa meren tilasta ja siitä, miten oma toimintamme vaikuttaa merten ekosysteemin. Uudet tekniikat muuttavat esimerkiksi merenkulkua: navigoinnin avuksi tulevat uudet, reaaliaikaiset tiedot, jotka mahdollistavat merten turvallisemman, energiatehokkaamman käytön tulevaisuudessa myös arktisilla alueilla.

Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla on julkaistu myös uusi Merisää-karttapalvelu. Uudella palvelulla voi katsella sekä havaintoja että ennusteita Itämereltä. Havaintoasemina ovat Ilmatieteen laitoksen rannikko- ja järvisääasemat, aaltopoijut, lämpötilapoijut ja mareografit. Lisäksi sadetutkasivulta tuttu sadetutka ja sade-ennuste ovat myös mukana.

Kommentoi Facebookissa