Maataloustukia maksetaan mitä kummallisimpiin kohteisiin – etujärjestöille, neuvontaan ja hevosurheilulle

Kolumnistimme mielestä maatalouden tukipolitiikka on saanut kasvaa pimeässä ja ryöstöviljellä suomalaisia veronmaksajia hiljaisuudessa. (Kuvituskuva Fotolia)

Kolumnistimme mielestä itsenäisistä talonpojista on hyvää vauhtia tulossa näytelmän sivustakatsojia.

KOLUMNI Viime viikolla maan hallitus päätti tukea maatalouden taloudellista ahdinkoa 300 miljoonan euron tukipaketilla. Samaan aikaan julkaistiin Ruokaviraston sivuilla luettelo tahoista, jotka olivat saaneet osansa parin miljardin maataloustuista viime vuonna. Valtiovarainministeri keskustan Annika Saarikko kertoi julkisuudessa, että nyt on korotettava maataloustukia pikaisesti.

Suomen maatalous on ollut ”kriisissä” jo kymmeniä vuosia, vaikka maatalousväki on vähentynyt ja tilakoot suurentuneet. Maan velkaantuessa on verorahoista maksettu tukiaisia kymmeniä miljardeja vuosien saatossa. Jo aikaisemman hallituksen pääministeri, keskustan Juha Sipilä totesi julkisuudessa maatalouden tarvitsevan kriisitukipaketin. Sipilän kädenojennus maatalouden kannattavuuden parantamiseksi oli kokonaisuudessaan 110 miljoonan euron suuruinen ”suomalaisen ruokatuotannon turvaamiseksi”.

Maataloustukia maksetaan veronmaksajien pussista mitä kummallisimpiin kohteisiin: etu- ja neuvontajärjestöille, hevosurheilulle, kotitalousnaisille, ruokatiedon levittämiseen, maaseudun elinehtojen kehittämiseen ja elintarvikkeiden markkinointiin. Tuen saajien joukossa on kaupunkeja, kuntia, oppilaitoksia, säätiöitä, osuuskuntia ja yhdistyksiä ja tietysti myös maanviljelijöitä.

Maatalouden ympärille on kasvanut siipeilijöiden sisäpiiri, joka veronmaksajien elättinä maksaa satoja miljoonia euroja vuosittain. Parin sadan miljoonan omaisuutta hallitseva etujärjestö MTK sai hanketukea liki 300 000 euroa ja sen johtokunnan puheenjohtaja Juha Marttila 44 407,36 euroa viime vuonna. Myös ammattijärjestöt, kuten esimerkiksi Suomen Mehiläishoitajien liitto ja ammattikalastajat, saivat ”maataloustukea” satoja tuhansia. Pitääkö veronmaksajien rahoittaa etujärjestöjä?

Maataloustuilla elää vuodesta toimeen erilaisten valistajien porukka, suurimpana ProAgria-yhdistykset, jotka neuvovat ja valistavat maanviljelijöitä miljoonatuilla vuodesta toiseen, vaikka väki pelloilla vähenee. Ruokatieto Yhdistys puolestaan levittää ruuan ilonsanomaa kuluttajille, viime vuonna markkinointiin hukkui lähes puoli miljoonaa. Suomen Hevostietoyhdistyskin onnistui saamaan hanketukea ravikansalle 119 479,94 euroa, mutta Lapin maa- ja metsätalousnaiset saivat vain muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Suomalaiset eivät osaa ilmeisesti syödä ei ainakaan luomua, koska Pro Luomu -yhdistys kuittasi veroeuroja toimintansa tukemiseen. Nivalan Lions Club pääsi myös maataloustukiaisten piiriin.

Olisiko vihdoin aika velkamaa Suomen lähteä karsimaan turhia tukimiljoonia? Ei varmasti, jos asiaa kysyy keskusta maatalousministeri Jari Lepältä. Hän on saanut maataloustukia satoja tuhansia. Viime vuonna suurtilallinen Pertunmaalta rokotti ministeripalkkansa päälle maataloustuke 68 363,39 euroa. Veronmaksajien leipää on ollut vuodesta toiseen syömässä myös kansaedustajia. Viime vuonna RKP:n Mats Nylund kuittasi 26 667,00 tukipotin Uusikaarlepyyhyn. Paavo Väyryselle yrittämiseen Keminmaalla ei riittänyt kuin suolarahoja muutaman tonnin verran euroja. Poliittiset päättäjät ovat jakamassa ja vastaanottomassa maataloustukia. Tämä jos mikä on rakenteellista korruptiota.

Maatalouspolitiikkaa hallitsee ja johtaa ylimpänä maa- ja metsätalousministeriö, joka elättää verorahoilla tahoja, jotka hyötyvät kaikenkarvaisista tukiaisista. Se on saanut kasvaa pimeässä ja ryöstöviljellä suomalaisia veronmaksajia hiljaisuudessa. MTK:n isäntä ja tuensaaja Juha Marttila totesi harvinaisen rehellisesti jo 11.3.2016 Ylen Aamu-TV:ssä, että ”tukia jaetaan mihin sattuu”. Itsenäisistä talonpojista on hyvää vauhtia tulossa tämän näytelmän sivustakatsojia, siipeilijöiden esittäessä pääosaa.

Seppo Konttinen

Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.

Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.

Lue myös: Matkailun madonluvut – reppureissaajat eivät pelasta taloutta, nouseeko matkailu syvästä kuopasta?

Kommentoi Facebookissa