KOLUMNI Vuonna 2020 suomalaisten matkailu ulkomaille romahti reiluun neljäsosaan edellisestä vuodesta – 2,3 miljoonaan matkaan – ja kotimaanmatkailukin väheni viidesosaan. Myös ulkomaalaisten matkailu Suomeen väheni vielä enemmän, etenkin Venäjältä ja Kiinasta.
Matkailun vähenemisellä maailmalla ja meillä on laajoja taloudellisia seurauksia, koska matkailu aikaansaa liki kolme prosenttia Suomen bkt:sta. Matkustustaseemme on vuosia ollut alijäämäinen parin miljardin verran. Suomalaiset matkustajat ovat siis kuluttaneet enemmän rahaa maan rajojen ulkopuolella kuin ulkomaiset matkailijat kuluttavat Suomessa. Syitä maailmanlaajuiseen matkailulamaan on tietenkin kohta kolmatta vuotta kestänyt korona ja nyt uusi katastrofi: Ukrainan sota. Onko edessä matkailun loppu?
Allegro-junat Pietarista Helsinkiin ovat täpötäynnä venäläisiä. He eivät ole kuitenkaan tänne tulevia turisteja, vaan Euroopassa asuvia Venäjän kansalaisia matkalla kotiin. Toisin oli vanhaan hyvään aikaan, kun venäläiset turistit jättivät tänne vuosittain satoja miljoonia euroja ja olivat suurin matkailutulojen tuojaryhmä Suomeen.
Nyt itänaapurin rajan ylityspaikoilla on hiljaista. Ulkoministeriö varoittaa suomalaisia matkustamasta Venäjälle ja venäläiset pelkäävät maansa rajojen lopullista sulkeutumista. Euroopassa maat sulkevat ilmatilojaan liikenteeltä ja junaliikenne tökkii. Ukrainan sota aiheuttaa eurooppalaisten matkailuinnon hiipumisen juuri kun ilmassa oli kansainvälisen turismin elpymisen merkkejä. Maailmanpalon ennusmerkkejä tulkitaan niin, että on paras pysyä kotona tai ainakin kotimaassa.
Kotimaan matkailustakaan ei ole pelastajaksi matkailuyrityksille, vaikka Tilastokeskuksen mukaan mökkimatkailu vuonna 2020 kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Kuitenkin samalla vertailuajankohtana yöpymisen sisältäneet vapaa-ajan matkat putosivat 21,4 miljoonasta viidesosaan. Vielä pari kuukautta sitten esimerkiksi Lapin matkailuyrittäjät ennustivat edessä olevan paluun matkailun ennätysvuosien turistimääriin. Nyt on edessä matkailuyrittäjien konkurssiaalto.
Koko matkailualan lopun alkua vauhdittaa myös yleinen hintatason nousu maailmalla ja meillä. Lentäminen ja autoilu kallistuvat, kun energian hinta nousee, se näkyy lentolippujen hinnoissa ja huoltamoiden bensapumpuilla. Sähköhinnan nousu nostaa hotelliyritysten yöpymisten ja ravintolaruokien hintoja. Ankea kehitys johtaa joukkoirtisanomisiin, matkailualan työntekijöiden leipä ohenee. Nouseeko matkailu tästä syvästä kuopasta?
Suomalaiset ovat löytäneet uudestaan kotimaansa luonnon kauneuden. Reppuretkeilijät ovat tehneet ennätysmääriä reissuja kansallispuistojen jylhissä maisemissa. Patikoimisesta, hiihtämisestä ja kaikenlaisesta liikkumisesta luonnossa on tullut muotia. Se ei kuitenkaan pelasta suomalaista matkailua, korkeintaan helpottaa kansalaisen ahdistusta kaiken kaameuden keskellä.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Kommentoi Facebookissa