METROLIIKENNE Erilaiset häiriöt ovat vaivanneet pääkaupunkiseudun metroliikennettä alkuvuodesta 2018 aiempaa enemmän. HSL ja HKL kertovat hakevansa aktiivisesti keinoja liikenteen luotettavuuden parantamiseksi ja pahoittelevat matkantekoa haitanneita ongelmia.
– Metroliikenteen luotettavuus on edelleen varsin korkealla tasolla. Siinä on kuitenkin tapahtunut huomattava lasku aikaisempaan, eikä nykyinen taso ole sellainen, jota tavoittelemme. Olemme kovin pahoillamme tästä laskusta, sanoo HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi.
Yksi ongelmista on ollut kuljettajapula: kun metroliikenne laajeni länsimetron osalta 14 kilometrillä länteen viime marraskuussa, tarvittavien kuljettajien määrä osoittautui alun perin kaavailtua suuremmaksi. Syynä oli se, että metroliikenteen testausvaiheessa aiemmin laaditut aikataulut osoittautuivat liian tiukoiksi. Kun lähtöjä on kuljettajapulan vuoksi jäänyt ajamatta esimerkiksi ruuhka-aikoina, myös junissa on ollut tavanomaista enemmän tungosta.
Metron kuljettajapulan ennakoidaan helpottavan, kun uusia kuljettajia valmistuu HKL:n kuljettajakurssilta maaliskuussa. Huhtikuussa on myös tarkoitus testata yhtenä aamuna ruuhka-aikaan tiheämmällä, 2,5 minuutin vuorovälillä ajamista Matinkylään asti nykyisen Tapiolan sijaan.
Myös metron järjestelmissä ja laitteissa on ollut häiriöitä. Helmikuun aikana metron ajokisko katkesi kovien pakkasten yhteydessä Herttoniemessä, samoin virtakisko Kulosaaren asemalla seuraavana päivänä. Ruoholahdessa ja Kampissa paloturvallisuutta varten olevat rullaovet vikaantuivat kumpikin kertaalleen.
Lisäksi Kontulassa tapahtunut ulkopuolisen toimijan työmaaonnettomuus aiheutti häiriön metroliikenteeseen. Vanhoissa M200-metrojunissa on myös ilmennyt teknisiä ongelmia, jotka ovat aiheuttaneet häiriöitä.
Kaikkein suurin häiriötilanne kohtasi metroliikennettä tiistaiaamuna 9. tammikuuta, jolloin koko metroliikenne oli asetinlaitevian vuoksi jonkin aikaa pysähdyksissä. Metro on aiempaa alttiimpi häiriöille myös siksi, että metrolinja on pidempi ja vuoroväli tiheämpi kuin aiemmin, jolloin pelivaraa metrojunien välissä on hyvin niukasti.
HSL ja HKL ovat pyrkineet kehittämään toimintaansa poikkeustilanteissa ja niistä viestimisessä. Häiriötilanteissa nopean tiedonsaannin merkitys korostuu, ja tässä HSL ja HKL aikovat kehittää yhteistyötään.
Esimerkiksi tieto metroliikenteen häiriöstä olisi tarkoitus saada matkustajille mahdollisuuksien mukaan jo ennen metromatkaa, ja tietoa vaihtoehtoisista ja korvaavista yhteyksistä pyritään tarjoamaan matkustajille aiempaa nopeammin ja useammissa kanavissa. Tämä ei ole alkuvuoden häiriöissä toteutunut tavoitellusti.
Kommentoi Facebookissa