TURVAPAIKANHAKIJAT Maahanmuuttovirasto on päivittänyt päätöskäytäntöään afganistanilaisille turvapaikanhakijoille. Päivitys tehtiin, koska YK:n pakolaisasiain valtuutetun toimisto UNHCR julkaisi elokuun lopussa suuntaviivansa koskien Afganistanista kotoisin olevien turvapaikanhakijoiden kansainvälisen suojelun tarpeen arviointia.
Migrin aikaisempi linjaus on vastannut hyvin pitkälti UNHCR:n tuoreita suuntaviivoja. Muutoksia tulee siihen, miten sisäisen paon mahdollisuutta Kabuliin arvioidaan. Sisäisellä paolla tarkoitetaan sitä, voiko hakija asettua asumaan muualle kotimaassaan, jos häntä uhkaa kotialueellaan vaino tai vakava haitta.
Virasto keskeytti päätöksenteon afganistanilaisille turvapaikanhakijoille väliaikaisesti siksi aikaa, kun arviota tehtiin. Nyt päätöksentekoa jatketaan.
UNHCR:n tuoreissa suuntaviivoissa ei esitetä sellaista johtopäätöstä, että turvallisuustilanne kaikkialla Afganistanissa olisi niin vaikea, että kaikki maahan palaavat olisivat vaarassa joutua aseellisen väkivallan kohteeksi. Tämä vastaa myös Maahanmuuttoviraston aikaisempaa linjaa, joka ei nyt muutu: kansainvälistä suojelua ei myönnetä sillä perusteella, että henkilö on kotoisin Afganistanista, vaan sille on oltava henkilökohtaiset perusteet.
UNHCR toteaa kuitenkin, että tietyissä osissa Afganistania turvallisuustilanne voi olla niin vakava, että sinne ei voida edellyttää kenenkään palaavan. Myös Maahanmuuttoviraston arvion mukaan maassa on useita alueita, joilla väkivalta on niin äärimmäistä, että kuka tahansa alueelle palaava olisi vaarassa joutua sen kohteeksi.
Tällä hetkellä kenenkään ei edellytetä palaavan seuraaville äärimmäisen väkivallan alueille: Helmandin maakunta, Uruzganin piirikunnat Tirin Kot, Dehrawud ja Chora, Nangarharin maakunnan eteläiset piirikunnat Achin, Kot, Nazyan, Chaparhar, Bati Kot, Pachir wa Agam, Khogiani ja Deh Bala/Haska Mina ja Kandaharin maakunnassa piirikunnat Ghorak, Khakriz, Maiwand, Nish ja Shah Wali Kot.
KHO linjasi kesäkuussa 2018, ettei Kabulin yleinen turvallisuus- ja humanitaarinen tilanne ole sellainen, että yksin se asettaisi kaupunkiin palaavan vakavaan ja henkilökohtaiseen vaaraan. KHO:n arvion mukaan yksittäisen henkilön riski joutua väkivallan uhriksi Kabulissa on edelleen suhteellisen pieni.
Maahanmuuttovirasto katsoo, että Kabulin yleiset olosuhteet sisäisen paon kannalta ovat heikentyneet. Virasto on päivittänyt linjaustaan siten, että sisäistä pakoa Kabuliin voidaan harkita tapauskohtaisesti ainoastaan kahden hakijaryhmän kohdalla. Ne ovat terveet ja työkykyiset naimattomat miehet, joilla ei ole erityisiä haavoittuvia ominaisuuksia sekä työikäiset, terveet ja lapsettomat avioparit, joilla ei ole erityisiä haavoittuvia ominaisuuksia ja joilla on turvaverkko Kabulissa.
Kaikissa tapauksissa tehdään aina kokonaisarvio ja sisäisen paon mahdollisuus arvioidaan yksilöllisesti. Se, että henkilö kuuluu yllä mainittuun hakijaryhmään ei tarkoita automaattisesti sitä, että sisäinen pako on hänelle mahdollista. Maahanmuuttovirasto ei edellytä lapsiperheiden pakenevan maan sisäisesti Kabuliin.
Kuluvana vuonna turvapaikkahakemuksen on jättänyt noin 175 afganistanilaista. Päätöksen saaneista hakijoista noin 63 prosenttia on saanut myönteisen päätöksen ja noin 25 prosenttia kielteisen.
Osa hakemuksista on rauennut tai jätetty tutkimatta esimerkiksi sillä perusteella, että hakija on hakenut aikaisemmin turvapaikkaa toisesta EU-valtiosta, joka on velvollinen tutkimaan turvapaikkahakemuksen. Päätöstä odottaa tällä hetkellä noin 760 hakijaa.
Lue myös: Migri keskeyttää afganistanilaisten turvapaikkapäätökset toistaiseksi – linjauksia tarkistetaan
Kommentoi Facebookissa