YLEGATE Suurin kohu on ehkä jo hälvennyt Ylegaten ympäriltä, mutta asian jälkiselvittelyssä on paljastunut erikoisia episodeja. Analysoitaessa poliitikkojen median vaikuttamisyrityksiä on jo palattu menneisiin vuosiin, ja todettu painostuksen olleen lähes maan tapa.
Mutta ei vain pääministeri Juha Sipilä, mutta myös hänen suojattinsa liikenneministeri Anne Berner tunnetaan henkilönä, joka puskee vaikka väkisin läpi oman mielipiteensä. Keskiviikkona Berner oli keskustelijana A-teema -ohjelmassa, joka käsitteli Ylen riippumattomuutta.
Yle referoi illan etenemisestä, kuinka juontaja Annika Damström oli tiedustellut Ylen selvitysraportin laatineelta professori Olli Mäenpäältä, mitä hän näkee ongelmallisimpana siinä ”maan tavassa”, että poliitikot ovat yhteydessä median edustajiin.
– Tarkoitan tällä maan tavalla sellaista ajatusta, että voidaan hyvin tulla niin sanotusti lankaa pitkin tänne Yleisradioon, Mäenpää vastasi.
”Nyt muuten Anne Berner valehteli”
Ohjelman toinen juontaja Markus Liimatainen keskeytti vastauksen ja osoitti oman kysymyksensä hiljaa istuneelle liikenneministeri Anne Bernerille. Näin Yle siteeraa:
– Miten on, oletteko tullut toimituksiin lankoja pitkin?
– En ole, vastasi Berner.
– Kertaakaan?
– En ole.
– Missään tapauksessa? Liimatainen tivasi.
– En ole.
Markus Liimatainen tiesi mihin tarttui, sillä vain minuutin kuluttua Helsingin Sanomien toimittaja Tommi Nieminen tekstasi Twitterissä:
”Nyt muuten Anne Berner valehteli suorassa lähetyksessä. On tullut lankoja pitkin ainakin minulle, #ateema.”
Kolmen minuutin kuluttua Ylen toimittaja Sara Rigatelli kuittasi: ”Samoin.”
Painostus siirtyi päätoimittajaan
Helsingin Sanomien toimittaja Tommi Nieminen selvensi Ylelle, että Berner tuli lankoja pitkin, kun Nieminen teki juttua Helsinkiin rakennettavasta uudesta lastensairaalasta. Vuosi oli 2013 ja Berner hankkeen puuhanaisia, ei vielä ministeri.
Nieminen ei tarkenna artikkelia, mutta oletettavasti kyse on maaliskuussa julkaistusta jutusta joka alkaa: ”Kerjäämiseksi meni. Talouseliitti otti ohjat, kun poliitikot eivät saaneet lastensairaalaa alulle. Valmista pitäisi olla vuonna 2017. Kiire tulee. Vielä puuttuu kymmeniä miljoonia euroja, kaava ja arkkitehdit.”
Juttu oli annettu etukäteen tarkastettavaksi Bernerille, joka vaati lukuisilla puheluilla ja sähköposteilla muutoksia. Nieminen ei niihin suostunut, jolloin Berner oli pyytänyt merkittävässä asemassa olevan henkilön ottamaan yhteyttä päätoimittajaan.
Artikkeli julkaistiin ilman muutoksia. Ja se lastensairaala, sekin on tiettävästi nousemassa hieman myöhässä Meilahden alueelle, vaiheittain vuoden 2017 lopussa ja vuoden 2018 kesäkuun loppuun mennessä. Sairaalan toiminnan on tarkoitus käynnistyä vuoden 2018 aikana.
”Olemme varmasti yhteydessä vastakin”
Yleisradion tapaus on vielä mielenkiintoisempi. Kyse on heinäkuussa 2015 julkaistusta uutta liikenneministeriä käsittelevästä jutusta otsikolla ”Henkilökuva: Rautarouva – miten Anne Berner kipusi Suomi Oy:n huipulle”.
Rigatelli muistelee Ylelle oman kokemuksensa olleen raju prosessi, jossa Berner tuli lankoja pitkin useita kertoja. Ministeri halusi estää jutun, tai ainakin vähintään poistaa siitä osia. Rigatelli oli lopulta ohjannut yhteydenotot Yle Uutisten yhteiskuntatoimituksen esimiehelle Riikka Venäläiselle.
– Kyllähän hän oli useaan otteeseen yhteydessä. Keskiyön aikaan käytiin aika kiivasta keskustelua. Keskustelimme muun muassa journalismin pelisäännöistä. Faktat olivat kuitenkin kohdallaan ja juttu julkaistiin. Mitään ei poistettu, Venäläinen vahvistaa Ylelle jälkeenpäin.
Venäläinen arvelee julkisuuden olleen uutta silloin vasta kuukauden ministerinä toimineelle Bernerille. Mutta ikävimmän kuvan antoi Bernerin vihjaus, että he ovat ”Ylen asioissa varmasti yhteydessä vastakin”.
Mikä Berneriä erityisesti hermostutti? Jutun kohta koski keskustan listoilta eduskuntaan valitun Bernerin pettämää ehdokassopimusta kokoomuksen kanssa.
Sopimukset on tehty rikottaviksi
Siirtyminen politiikkaan oli Anne Bernerille vain amerikkalaistyylinen bisnesliike, kuten Päivän Lehti on kirjoittanut tässä. Hän aikoo palata eduskunnasta takaisin yritysmaailmaan, kun neljä vuotta on kulunut.
Siihen mennessä Berner on luonut arvokkaita suhteita, joita hän tarvitsee menestyäkseen urallaan perheyritys Vallila Interiorin ja muiden yritysten omistajana entistä mittavammin.
Kokoomuksen vaalirahoittajana tunnettu Nato-kannattaja Anne Berner allekirjoitti syyskuun 19. päivä 2014 eduskuntavaalien ehdokassopimuksen kokoomuksen kanssa. Se piti julkistaa vasta, kun Sveitsin kansalainen Berner saisi myös Suomen kansalaisuuden.
Kun kaksoiskansalaisuus myönnettiin tammikuussa 2015, Berner julkistikin ehdokkuuteensa – keskustan listoilla. Selitykset asiassa vaihtuivat kuin muotivärit kuoseissa, lopulta Berner myönsi käyneensä pitkiä keskusteluja Juha Sipilän kanssa jo pitkään.
Kaksilla korteilla pelannut Berner oli saanut Sipilältä paremmat takuut merkittävästä asemasta tulevissa suunnitelmissa kuin Alexander Stubbilta, eikä kokoomus lähtenyt riitelemään vankassa nosteessa olleen tulevan hallituskumppaninsa kanssa.
Kritiikki vaimennetaan huutamalla
Keskustapuolueelle on tehnyt jo vuosia kipeää löytää menestyviä, kaupunkilaisiin vetoavia naisia puolueen johtotehtäviin. Maaseudun Tulevaisuuden politiikan ja talouden toimittaja Jukka Koivula on analysoinut Bernerin ongelmallista suhdetta perinteiseen keskustalaiseen politiikkaan:
”Eduskuntaryhmä on ollut monesti pinteessä kaukana perinteisestä keskustalaisuudesta olevan ministerinsä kanssa. Hän herättää kovaotteisuudellaan pelkoa, keskustalähteistä kerrotaan. Berner vaimentaa kritiikin vaikka huutamalla ja hänellä on Sipilän vankkumaton tuki.”
Maaseudun Tulevaisuus on – jos nyt ei keskustalainen – ainakin puolueen maalaisserkku. Mutta kipeää ovat tehneet mediasuhteet myös pääministerille itselleen. Muistellaan vielä vain Veikkauksen nimityksistä syntynyttä Hjallisgatea, jota selittelemällä mentiin kerta kerralta syvempään suohon, kuten voit lukea tästä.
Liikenneministeri Anne Berner totesi Ylelle asioiden olleen hänen kannaltaan vain normaalia kanssakäymistä lehdistön kanssa.
Kommentoi Facebookissa