JÄÄKIEKKO Noora Rädyn elämäkertakirja Leijonakuningatar on syksyn kohutuin urheilukirja. Kirjan julkistamisen jälkeen on riittänyt mediakohuja, kun Jääkiekkoliitto on vahvistanut Suomen Urheilun Eettisen Keskuksen tutkivan Naisleijonien ex-päävalmentajan Pasi Mustosen toimintaa epäreilusta käytöksestä maajoukkuevalmentajana.
Naisleijonien nykyisiä ja entisiä pelaajia lähettivät viime talvena nimettömiä kirjeitä Jääkiekkoliitolle Mustosen toiminnasta. Räty on ainoa, joka on vahvistanut lähettäneensä kirjeen omalla nimellään.
Kirjaa lukiessa kokee myötähäpeänkin tunnetta Leijonakuningattareksi nimetyn Rädyn kertoessa riidoistaan Mustosen kanssa. Räty myös ilmoittaa nostaneensa Suomen valtiolta verottomia apurahoja, vaikka samaan aikaan tienasi Kiinassa noin 130 000 euroa kaudessa.
Mustonen aloitti maajoukkueen päävalmentajana 2014. Hän halusi viedä vaatimustason uusiin standardeihin, eikä niihin metodeihin sooloilu sopinut. Räty ei näyttänyt tästä välittävän.
Rädyllä riitti omanarvontuntoa ehkä liikaakin. Mustosen kanssa tuli yhteenottoja. Kertaalleen Räty jätettiin ulos MM-kisoista ja Mustosen pinna petti lopullisesti, kun Räty kieltäytyi 2021 MM-kisoista.
Mustonen teki merkittävää työtä sen eteen, että Naisleijonien arvokisamitalisteille myönnettiin 10 000 euron apuraha. On ymmärrettävää, että häntä pänni, kun Räty tienasi 130 000 euroa Kiinassa puhtaana käteen, nosti siihen päälle vielä apurahaa, mutta kieltäytyi MM-kisoista työkiireisiinsä vedoten.
Kiinaa kehuvan kovapalkkaisen Rädyn olisi syytä katsoa peiliin ja muistaa myös, että isoja rahasummia hän oli tienaamassa Kiinan valtion imagonkohotuksen takia. Kiinassa naisten jääkiekko ei varsinaisena bisneksenä maksa itseään takaisin. Suomessa hän sai myös juniorioppiinsa apua yhteiskunnan kustantamien jäähallien ja muiden urheilupaikkojen avulla.
Naisten jääkiekosta pyritään rakentamaan ammattilaisurheilua. Rädyn ja Mustosen riidat sekä heidän lähtönsä jälkeen tapahtuneet 2022 MM-kisojen sekoilut, kuten Susanna Tapanin matka kaverinsa häihin kesken kisojen, ovat kuitenkin kaukana ammattimaisesta toiminnasta.
Itse asiassa jo lähes kaikki maajoukkuepelaajat ovat Suomessa ammattilaisia, mutta maajoukkueen toimintakulttuuri on yhä amatöörimaisella tasolla.
Mustonen ja Räty eivät maajoukkueessa enää ole. Molemmat tekivät maajoukkuevuosinaan hienoa työtä naisten jääkiekon kehittämisen eteen, mutta toivoa sopisi, että heidän seuraajansa ottaisivat askeleen eteenpäin ja veisivät toimintakulttuurin ammattimaiselle tasolle.
Onneksi Jääkiekkoliitto on ottanut kritiikin nöyränä vastaan ja kaikki kohutapahtumat käydään perusteellisesti läpi.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Patrik Laine loukkaantui – Tampereen NHL-ottelut uhkaavat lässähtää
Kommentoi Facebookissa