Joka kolmas 65 vuotta täyttänyt henkilö kaatuu vuosittain – tehokkain tapa pienentää riskiä on yksinkertainen

Usein liukastuminen on monen asian summa: jäiset kulkureitit, huono valaistus, kiire.

Usein liukastuminen on monen asian summa: jäiset kulkureitit, huono valaistus, kiire. (Kuva Fotolia)

Tasapainoa tulee harjoittaa säännöllisesti ja monipuolisesti haastetta vähitellen lisäten.

TERVEYS Sopivasti jäinen katu ja huomion herpaantuminen puhelinta selattaessa. Yhtäkkiä löydät itsesi maasta taivaalle tuijottelemasta. Moni kysyy itseltään ensimmäiseksi mitä tapahtui ja näkikö kukaan, vaikka tärkeämpi kysymys voisi olla miksi liukastuin.

Joka kolmas 65 vuotta täyttänyt henkilö kaatuu vuosittain, eli kaatumiset ovat yleisiä. Kun selviää vain säikähdyksellä, on helppo ajatella, ettei kaatuminen ole niin vakavaa. Kuitenkin vähintään joka toinen kaatuminen aiheuttaa jonkin vamman aina ruhjeista venähdyksiin. Noin 5–10 prosenttia kaatumisista aiheuttaa vakavan vamman, kuten luunmurtuman tai päävamman. Lonkka-, ranne- ja olkavarren yläosan murtumista yli 90 prosenttia aiheutuu kaatumisesta.

– Mitä enemmän ikävuosia kertyy, sitä todennäköisemmin seurauksetkin ovat vakavia, kertoo Voimisteluliiton projektipäällikkö Jenni Tuomela.

Usein liukastuminen on monen asian summa: jäiset kulkureitit, huono valaistus, kiire. Kaatumisen syy on hyvä selvittää, koska moneen tekijään voi vaikuttaa. Syynä voi olla esimerkiksi huono tasapaino, alentunut lihasvoima tai kävelyvaikeudet.

Tehokkain yksittäinen tapa pienentää omaa kaatumisriskiä on yksinkertaisesti liikunta. Tasapainon harjoittaminen ja haastaminen sekä lihasvoiman kasvattaminen turvallisesti pitää aistit hereillä ja tasapainon korjauskeinot selkäytimessä.

– Liikkuminen ilman hyvää tasapainon hallintaa on haastavaa. Tasapainoa voi harjoittaa erilaisilla täsmäharjoitteilla, esimerkiksi tasapainolaudalla tai -tyynyllä. Myös tanssi ja jumpat, joissa liikesuunnat vaihtuvat ja liikkujan täytyy mukauttaa omaa liikkumistaan jatkuvasti, sekä liikesarjan että muiden liikkujien mukaan, ovat erinomaisia tasapainon kehittämiseen ja ylläpitoon, ohjeistaa Tuomela

Tasapainoa tulee harjoittaa säännöllisesti ja monipuolisesti haastetta vähitellen lisäten. Yhdellä jalalla seisominen harjoittaa tasapainoa aikansa, mutta jotta kehitys jatkuu, harjoitukset on hyvä siirtää arkisiin tilanteisiin lisäämällä haastetta. Pelkkä tasapainoharjoittelu ei kuitenkaan riitä, etenkin isot lihasryhmät alaraajoissa, eli pakarat ja reidet, kannattaa pitää kunnossa.

– Jaloista täytyy löytyä riittävästi voimaa ja nopeutta, jotta tasapainon ylläpitämiseksi tarvittavat liikkeet on mahdollista tehdä ja pysyy pystyssä myös haastavammissa olosuhteissa. Siksi hyvä lihasvoima etenkin alaraajoissa on välttämättömyys, kertoo Tuomela.

– Kyykky tai pari tv:tä katsellessa tai kahvia keittäessä ei olisi kenellekään haitaksi, ja säännöllinen lihasvoimaharjoittelu ohjatusti jumpassa monipuolistaa harjoittelua.

Myös rajoitteet nivelten liikkuvuuksissa, etenkin jalassa ja nilkassa, näkyvät kävelyn turvallisuudessa. Siksi nivelten riittävästä liikkuvuudesta on tärkeää huolehtia, sillä esimerkiksi nilkan alentunut liikkuvuus vaikuttaa merkittävästi kävelyn turvallisuuteen ja kaatumisriskiin.

  • Lähde: Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus. Hyvä fysioterapiakäytäntö. Suomen Fysioterapeutit ry. 2017

Lue myös: Kaatumistapaturma voi tappaa – kaatumisissa ja matalalta putoamisissa kuolee vuosittain 1200 yli 60-vuotiasta

Kommentoi Facebookissa