RAVITÄHTI Kymmenen toimintavuotensa aikana pariskunta Katja Melkko ja Janne Soronen sekä heidän hevosalan vahvoista ammattilaisista koostuva tiiminsä on valmentanut maailmalle menestyjiä. Hyvänä esimerkkinä on tallin tähtiravuri Elian Web eli tuttavallisemmin Eetu.
Kahdeksanvuotias lämminveriruuna on tallin ylpeys, sillä Eetu ei ole yksinomaan kova juoksija vaan myös tallitovereistaan poikkeavampi persoona.
– Eetu on kyllä monessa asiassa aivan omaa luokkaansa. On ollut jo varsasta lähtien. Toki lahjakkuus jakautui alkuvaiheessa moneen eri osa-alueeseen, mutta ruunauksen jälkeen pilttuun kovimmasta jästipäästä paljastui kuitenkin kehityskelpoinen ravurikandidaatti, Katja ja Janne taustoittavat naureskellen.
Melkon ja Sorosen ravitallin nostetta on lisännyt osaltaan myös itse Katja. Hän on yksi niistä harvalukuisista naisista, jotka ovat nousseet arvostettujen ravivalmentajien joukkoon.
– Ala on miesvaltainen, mutta kyllä tässä joukossa nainen ja naisenakin pärjää. Oikotietä menestykseen ei kuitenkaan ole. Saavutukset vaativat valtavasti työtä, taitoa ja tuuria. Ravivalmentajan tärkein kyky on myös osata rakentaa ympärilleen hyvä ja toimiva tiimi, sillä hevosurheilu on vahvasti sidoksissa tiimityöskentelyyn.
Toimiva kimppakumppanuus
Mikkelistä kotoisin olevan Katjan ja haukiputaalaisen Jannen tiet kohtasivat 16 vuotta sitten raviristeilyllä. Kummallakin oli jo tuolloin vahva sidos hevosharrastukseen.
Katja työskenteli Riitta Väisäsen ravitallilla ja Janne hankki toimeentulonsa urheiluhierojana. Varsin pian pariskunta innostui hankkimaan kuitenkin ensimmäisen yhteisen kimppahevosen.
– Vuokrasimme leasing-sopimuksella Väisäsen Riitalta vanhemman tamman ja keräsimme ympärille pienen porukan. Se oli oikein onnistunut hankinta, sillä hevonen juoksi kesän aikana kuusi voittoa ja toi siinä sivussa mukavia elämyksiä kaikille omistajille. Kimppaomistuksesta jäi muutenkin kiva tunne ja vahvisti entisestään sitä, että hevosen osaomistus voi oikeasti toimia.
Kiinnostuksen ja osaomistuksen innoittamana kukkakauppiaana Oulussa toiminut Katja ja hevoshierontaan erikoistunut Janne perustivat ravitallin.
– Ajauduimme valmennushommiin vähitellen ja hieman jopa sattumalta. Siinä vaiheessa, kun omat valmennettavat alkoivat pärjäämään, niin muutkin ryhtyivät tarjoamaan hevosiaan valmennettavaksi. Parhaimmillaan meillä oli ensimmäisessä paikassa parikymmentä valmennettavaa.
Lumijoelle tullessaan Katja ja Janne kuitenkin päättivät pidättäytyä kymmenessä hevosessa ja hommat ajateltiin tehdä kahdestaan.
– Paremmin kuitenkin sanottu kuin tehty. Tällä hetkellä meillä on yhteensä kuutisenkymmentä valmennettavaa.
Omapäinen matelija
Mutta taustoitetaanpa tässä vaiheessa hieman tarkemmin Elian Webin eli Eetun tarinaa. Kurikkalaislähtöinen Eetu oli vasta kahden viikon ikäinen tullessaan Katjan ja Jannen tallitiimiin.
– Taustalla on hieman poikkeavampi kuvio, sillä alun perin ostimme vuotta vanhemman Debbie Webin. Myös tämä oli hieno varsa ja ehdittiin opettaa myös ajolle. Valitettavasti varsasta otetut irtopalakuvat toivat mukanaan ikävän yllätyksen ja antoivat samalla ennusteen, ettei Debbien ura kilpahevosena ole hyvä. Palautimme Debbien takaisin kasvattajalle ja saimme tilalle pilttuun kovimman jästipään, Elianin.
Ennen yksivuotiaana tehtyä ruunaamista Eetu oli Jannen mukaan todella omapäinen.
– Poika pisti kaikessa hanttiin ja lujasti, mutta ruunaamisen jälkeen kaverista tuli kuitenkin nöyrempi ja samalla valmiimpi myös harjoituskärryjen eteen.
Yksivuotiaana Eetua ryhdyttiin opettamaan ajolle. Menohalut eivät olleet kuitenkaan vireimmästä päästä.
– Kävely oli sellaista matelemista, että Eetu jäi harjoittelukavereistaan hetkessä sata metriä. Mutta vaikka Eetu teki kaiken hyvin verkkaisesti ja vain sen, mikä pyydettiin, niin huomasin kuitenkin, ettei poika väsy eikä hengästy. Moottori oli hyvä ja jaksamistakin löytyi, joten tämä vahvisti, että kyseessä on laiskuudesta huolimatta keskivertoa parempi hevonen.
Kaksivuotiaana ajettu koelähtö karisti Jannen mukaan viimeisetkin epäilyksen rippeet Eetun kyvyistä.
– Huomasin, että heti kun mennään kovaa, Eetu nauttii. Maaliintulo löi sinetin myös sille, että nyt on oikeasti hyvä hevonen kyseessä.
Epäonnen ja ennätysten vuorovetoa
Kaksivuotiaana Eetu juoksi seitsemän onnistunutta starttia.
– Voittojen lisäksi Eetu teki myös Ruotsin Skellefteåssa kaksivuotiaiden rataennätyksen. Ajoimme kuitenkin nätisti, että varsalle jää ravihommista hyvä mieli, valtaosan Eetun starteista ajanut Janne kertoo.
Eetun menestys jatkui tasaisena myös kolmivuotiaiden kisoissa. Euroja Eetu juoksi tasan satatuhatta ja samana vuonna Lumijoen ravuri valittiin myös Suomen parhaimmaksi kolmivuotiaaksi. Myös seuraavana vuonna Elian Web jatkoi kehitystään.
Vauhtihirmuna tunnettu Eetu voitti paljon lähtöjä, kuten Derby-finaalin, sai kasvattajakruunun ja valittiin parhaimmaksi nelivuotiaaksi sekä vuoden hevoseksi Suomessa.
– Viisivuotiaana Eetu oli jo aivan omaa luokkaansa. Siirtyminen avoimeen luokkaan lisäsi panoksia, mutta Eetu vastasi haasteisiin kuitenkin odotetusti. Esimerkiksi valinta Tukholman Elitloppetiin, joka on yksi maailman arvostetuimmista ravikilpailuista, oli omanlaisensa merkkipaalu. Valitettavasti tähän kisaan ja sen jälkeiseen ajan jaksoon sisältyy paljon kasiratoja ja muutenkin huonoa onnea.
Yksi suurimmista ja pitkään kestäneistä havereista sijoittuu Jannen mukaan Eetun viisivuotiskesään, jolloin hyvässä vauhdissa ollut lämminveriravuri loukkasi toisen takajalkansa.
– Sitä paranneltiin pitkän ja vain parhaimman hoitokaavan mukaan. Teetätimme muun muassa Ranskassa kantasoluhoidot ja kuntouttamisenkaan suhteen ei pidetty kiirettä. Eetu oli lähes vuoden poissa radalta, mutta palasi takaisin parempana kuin koskaan.
Aitoa hevosen elämää
Erityisesti vuonna 2020 kahdeksanvuotias Eetu todisti olevansa elämänsä kunnossa. Ja varsinkin Ruotsissa kovia lähtöjä voittanut Elian Web on suuri tähti.
Eetusta kilpaileminen ja ennen kaikkea kovaa juokseminen on kivaa. Katjan mukaan vauhdin takana on syntymälahjaksi saatu lahjakkuus, jota tukee myös kova kilpailuvietti. Lisäksi menohaluja on voitu jalostaa entistä paremmiksi myös oikeaoppisella valmentamisella.
– Toki valmennuksen täytyy olla tehokasta, mutta valmentaminen on muutakin kuin ajamista. Raviurheilussakin on tärkeää, että hevonen voi kokonaisvaltaisesti hyvin. Niinpä terveydenhoito sekä fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen on jatkuvaa ja siihen myös meidän talli panostaa voimakkaasti. Hevosia esimerkiksi laseroidaan ja hierotaan ja myös eläinlääkärin tarkastukset ovat säännöllisiä.
Katjan ja Jannen valmennuksessa hevoset pyritään pitämään terveinä ja vahvoina, mutta myös iloisina.
– Tavoitteena on, että raveihin lähteminen on aina kivaa ja hevoset saavat elää myös muuten oikeaa hevosen elämää, olla ulkona tarhassa ja viettää lajitovereittensa kanssa yhteistä laatuaikaa, Janne sanoo.
Kaiken muun lisäksi erityisesti Katja on perehtynyt tarkoin myös ruokintaan ja tallin periaate on, että hevoset saavat parhaat mahdolliset väkirehut ja heinät, herkkuja unohtamatta. Ja myös ruoan suhteen rentoluonteinen Eetu on osoittanut erityislahjakkuutensa.
– Se on kova poika syömään ja varsinkin porkkanat ovat suurta herkkua. Eetun kohdalla voidaan sanoa, että elämä on mallillaan, kunhan ympärillä riittää kavereita ja porkkanoita, Janne paljastaa naureskellen.
Lippu menestyjien joukkoon
Katja Melkko kuuluu tällä hetkellä ravivalmentajien kärkikaartiin, mutta tie hevosia rakastavasta kukkakauppiaasta tähtivalmentajaksi ei ole ollut kuitenkaan ihan piikkisuora.
– Olen koulutukseltani kengitysseppä ja työskennellyt hevosten parissa useilla eri ammattitalleilla. Lisäksi olemme Jannen kanssa tehneet ja teemme toki edelleen opintomatkoja ulkomaille, ajamme hevosilla, opimme, otamme tärppejä ja tutustumme alan eri toimijoihin.
– Kun oppi tulee kantapään ja tieto mielenkiinnon kautta, niin silloin on rohkeutta toteuttaa myös unelmiaan. Lisäksi olen aina ollut kiinnostunut valmentamisesta ja onhan siinä myös paremmat mahdollisuudet edetä uralla kuin hevosenhoitajana, Katja selvittää.
Katja on naisvalmentajana edelleen harvinaisuus, vaikka naistenkin osuus on miesvaltaisella alalla kuitenkin kasvamassa.
– Hyvin olen joukossa pärjännyt. Henkilökohtaisesti en näe mitään eroa enkä estettä sille, toimiiko valmentajana mies vai nainen. Saavutukset eivät tule kenenkään kohdalla ilmaiseksi eikä missään tapauksessa ilman kovaa työtä. Ravivalmentajan kyvykkyys mitataan lähinnä siinä, että tämä löytää lahjakkaan hevosen ja pystyy rakentamaan ympärilleen hyvän ja toimivan tiimin.
Viimeisen kymmenen ja erityisesti viimeisen kolmen Julmyrassa vietetyn vuoden jälkeen Katja on lunastanut lipun menestyneiden ravivalmentajien arvostettuun joukkoon. Katja sai muun muassa ruotsalaisen ammattivalmentajalisenssin, joka on avannut entisestään tärkeitä ovia läntisen naapurimaamme ravimaailmaan.
– Pari vuotta sitten päätimme katsoa niin sanotun Ruotsi-kortin. Vuoden 2018 alussa lähdin Eetun ja kolmen muun hevosen kanssa Hebyn kunnassa sijaitsevaan Julmyran hevosvalmennuskeskukseen. Taustalla oli ajatus kokeilla mahdollisuuksia maassa, jossa ovat isommat palkinnot ja ravitoiminta muutenkin suurempaa Suomeen verrattuna.
Noin 240 hehtaarin suuruinen Julmyra on Pohjoismaiden suurimpia hevoskyliä.
– Siellä on todella ensiluokkaiset harjoittelumahdollisuudet. Eri tasoisia ratoja, laidunmaata ja ratsastusreittejä löytyy moneen lähtöön.
Hyväkin hevonen voidaan pilata
Team Melko & Sorosen sukkulointi kahden maan välillä päättyy, sillä Lumijoen tallin toiminta loppuu vuoden vaihteeseen ja kaikki toiminnot siirtyvät Ruotsiin.
– Kaikella on aikansa. Kahdessa maassa toimiminen on ollut hyvin mielenkiintoinen, mutta samalla myös opettavainen rasti. Ruotsissa raviurheilu on hyvin ammattimaista ja arvostettua, mutta myös kilpailu on kovempaa. Valitettavasti Suomen piirit ovat Ruotsiin verrattuna hyvin pienet, Katja tietää kahden vuoden kokemuksella.
Ravivalmentajana Katja on luonnollisesti asettanut tavoitteita myös tulevaisuuteen. Ei mitään erityisiä, mutta sen verran kuitenkin, että mielenkiinto säilyy.
– Huippuhevosia eli tulevaisuuden tähtiä etsitään joka päivä ja tavoitteena on aina voittaa myös seuraava lähtö. Valmennusmetodien suhteen en harrasta kikkailuja. Tallimme johtoajatus on se, että huonosta hevosesta ei saa kukaan valmentaja hyvää, mutta hyväkin hevonen on helppo pilata.
Janne on nähnyt Katjan kautta kuitenkin valmennusmetodeja, jotka puoltavat naisten paikkaa miesvaltaisella alalla.
– Jos itsellä ei olisi omaa tallia ja veisin hevoseni muualle valmennukseen, niin ehdottomasti suosisin naisvalmentajia. He ovat erittäin huolellisia ja tarkkoja ja tekevät kaiken todella viimeisen päälle.
- Haastattelu on julkaistu myös Meidän Suomi -lehdessä
Lue myös: Mini-Milo on harvinaisen hellyttävä lemmikki – hevonen, joka luulee olevansa koira
Kommentoi Facebookissa