Pohjanmaalla raivostuttiin Yleisradiolle – jääkäreiden 100-vuotisjuhlassa ”ei ollut uutista”

Jääkäreitä odottamassa Suomeen lähtöä Libaussa (Liepāja) helmikuussa 1918.

Jääkäreitä odottamassa Suomeen lähtöä Libaussa (Liepāja) helmikuussa 1918. (Kuva Jääkärisäätiö)

Historiallista jääkärijuhlaa ei televisioitu Ylen uutisissa, päätoimittaja kiistää poliittisen valinnan.

JÄÄKÄRIT Vaasassa vietettiin viime lauantaita isänmaallisessa hengessä. Kaupungin torille ja katujen varsille oli kokoontunut tuhansia ihmisiä juhlistamaan jääkäreiden kotiinpaluun 100-vuotisjuhlaa. Tervehdyksensä tapahtumaan toivat myös puolustusministeri Jussi Niinistö sekä Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg. Tapahtuma paraateineen oli myös osa Puolustusvoimat 100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Jääkäreillä oli ratkaiseva merkitys Suomen sisällissodassa, he muodostivat Mannerheimin valkoisen armeijan rungon ja olivat koulutettuja sotilasjohtajia. Jääkäriliike auttoi Suomea vielä talvisodasta selviytymisessäkin, sillä monella rintamakomentajalla oli näin sotakokemusta jääkäritaustan johdosta.

Keisarillisessa Saksassa koulutettuja suomalaisia jääkäreitä luullaan usein virheellisesti jonkinlaisiksi yläluokan edustajiksi, mutta todellisuudessa jääkäreitä tuli eri yhteiskuntaluokista – enemmistö oli kotoisin talonpoikais- tai työläiskodeista.

Yleisradio ei kuitenkaan televisioinut Vaasan historiallista jääkärijuhlaa uutislähetyksessään. Yle Areenassa sen näki joitakin tuhansia ihmisiä, mutta miljoonan katsojan pääuutislähetyksestä kansanjuhla loisti poissaolollaan. Sanomalehti Pohjalainen tivasi perusteita Ylen vastaavalta päätoimittajalta Jouko Jokiselta, joka totesi, että tapahtumassa ei ollut uutista.

– Jääkärit tulivat jo sata vuotta sitten, Jokinen kommentoi lehdelle.

Samalla logiikalla myöskään samaan aikaan uutisoidussa Viron 100-vuotisjuhlissa ei olisi ollut uutista. Pohjalainen huomauttaakin alueella olevan käsitys Ylestä vasemmistohenkisenä laitoksena.

– Höpö höpö. Me tehdään joka vuosi paraati ja muut hemmetin juhlat ja jääkäreistä on ollut juttua vaikka kuinka paljon koko kevään.

Jouko Jokinen on työskennellyt vuodesta 2010 Aamulehden vastaavana päätoimittajana.
Yleisradiota ennen Jouko Jokinen on työskennellyt vuodesta 2010 Aamulehden vastaavana päätoimittajana. (Kuva Yle)

Jouko Jokinen nimitettiin Ylen suomenkielisen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajaksi ja vastaavaksi toimittajaksi viime vuoden lopussa, kohutun Ylegaten jälkeen. Kuherruskuukausi loppui lyhyeen, sillä Pohjanmaalla raivostuttiin hänen vastauksestaan.

Ilmeisesti kiivaimpia pohjalaisisäntiä jouduttiin jo sitomaan puihin kiinni, sillä Jokinen päätyi lähettämään lehdelle vielä tarkentavan selvityksen.

– Paraatitilaisuudesta ei syntynyt varsinaista uutista puoli yhdeksän uutislähetykseen muiden muassa siksi, että illan uutislähetys oli viisi minuuttia normaalia lyhyempi olympialaisten takia ja uutisiin mahtui vähemmän aiheita kuin normaalisti.

Jokinen toistaa, että uutisvalintoja ja päätöksiä voi perustella sillä, että jääkärijuhlassa ei ollut kyse varsinaisesta uutisesta, vaan kyseessä oli sisällissotaan liittyvä muistelutilaisuus.

– Jääkärijuhlan uutisointipäätöksissä ei ollut kysymys poliittisesta valinnasta. Pohjalaisessa esitettyihin vihjauksiin Ylen rahoituksesta ja poliittisista painotuksista tai Pohjanmaan sivuuttamisesta on helppo vastata, että ne eivät pidä millään tavalla paikkaansa.

Jokinen vakuuttaa omansa ja Yleisradion asenteen jääkäriliikettä kohtaan olevan pelkästään kunnioittava. Uusi viesti ei kommenttien perusteella kuitenkaan täysin vakuuttanut pohjalaisia.

Pohjanmaan museossa on parhaillaan näyttely Jääkärit, joka esittelee jääkäriliikkeen ja jääkäreiden historiaa sekä vuosien 1917–1918 tapahtumia Vaasan ja Pohjanmaan näkökulmasta. Näyttelyn suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja se on esillä 27.5.2018 saakka.

Kommentoi Facebookissa