KOLUMNI Eduskunnassa maaliskuussa vuonna 2012 käytiin lähetekeskustelu lakialoitteesta, jolla haluttiin kieltää kuluttajille myönnetyt lyhytaikaiset pikavipit kokonaan. Aloitteen oli allekirjoittanut peräti 127 kansanedustajaa.
Pikavippien totaalikieltämisen kannalla olivat muun muassa kokoomuksen Jaana Pelkonen, Sampsa Kataja ja Lenita Toivakka. Keskustassa pikalainojen kieltoa kannattivat Antti Kaikkonen, Anne Kalmari ja Juha Sipilä, joka totesi lähetekeskustelussa, että ”toimintaa pitäisi merkittävästi rajoittaa tai kokonaan kieltää”.
Esitys vesittyi eduskunnassa ja uudella lailla kiellettiin vain yli 50 prosentin vuosikorot alle 2000 euron pikavipeiltä. Vesitetty lakiesitys antoi pikavippifirmoille työkalut kiertää pykälää erilaisilla joustoluotoilla ja samalla rahastaa erilaisilla ketjuttamisilla ja ylimääräisillä kuluilla suomalaisia köyhiä. Parhaimmillaan tai pahimmillaan pikavippien korot ovat nousseet tuhansiin euroihin.
Pikavippiyhtiöiden rahastusidea on nerokas, lainataan rahaa kiskurikorolla niille, joilla on vähiten rahaa. Ja kun velanottajan tulot eivät riitä luoton maksamiseen, niin valtio tulee avuksi maksamalla toimeentulotukea pikavippien ottajille. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pikavippifirmojen mahtavat voitot maksetaan muiden veronmaksajien pussista.
Nyt on oikeusministeriössä saatu aikaan vesitetty lakiesitys, jolla taas taataan pikavippifirmoille mahdollisuus jatkaa puolen miljoonan talousvaikeuksissa olevan kansalaisen nylkemistä. Uudessa vesitetyssä lakiesityksessä esitetään ratkaisuksi positiivista luottorekisteriä ja pikalainojen härskin mainonnan suitsimista.
Lausuntokierroksella oleva esitys on saanut kansanedustajien, pankkien ja pikavippifirmojen vankkumattoman kannatuksen. Selvityksen tekijäksi löytyi tietysti entinen pankkien etujärjestön johtaja Erkki Kontkanen, joten oikeusministeri Antti Häkkänen tiesi tarkalleen millainen lakiesityksestä tuli, pankkeja ja pikavippifirmoja suosiva.
Positiivinen luottorekisteri, johon kirjattaisiin kaikkien suomalaisten velat ja lyhennykset, hyödyttäisivät pankkeja. Uuden lakiesityksen mukaan rekisteri palvelisi ennen kaikkea luotonantajia, joilla olisi vapaa pääsy urkkimaan kaikkien suomalaisten luottotietoja. Samalla yksittäisen luotonhakijan olisi entistä vaikeampaa kilpailuttaa eri pankkeja, kun luottotiedot kulkisivat vapaasti eri luottolaitosten välillä.
Positiivinen luottorekisteri ei vaikuttaisi millään tavalla pikavippifirmojen luotonantoon, jos ne eivät sitä halua. Pieni hallinnollinen seuraamusmaksu ei vaikuta näiden puliveivaajien toimintaan sitä tai tätä, höpöttäköön oikeusministeri vain omiaan.
”Tarvitsemme paremmat keinot ylivelkaantumisen estämiseen”, sanoo oikeusministeri. Niin tarvitsemme, mutta hänen lanseeraamansa positiivinen luottorekisteri, ei sitä tee.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on sitä mieltä, että lakiesityksillä tulisi lisätä pikemminkin painetta luontonantajien suuntaan, jottei ihmisiä tarvitsi pakkorekisteröidä. Tässäkin edustajamme ajavat mieluummin luotonantajien etua kuin yksittäisen kansalaisen.
Aarnio ihmettelee blogissaan, miksi rekisteriin kirjattaisiin myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät asioi aktiivisesti luottomarkkinoilla. Miten luottotietojen oikeellisuus voidaan tarkistaa ja miten estetään luottotietojen leviäminen kolmansille osapuolille, esimerkiksi pankkeja lähellä oleville vakuutusyhtiöille ja kiinteistövälitysfirmoille, kysyy aiheellisesti tietosuojavaltuutettu. Ja lisää vielä, että keskitetyt rekisterit ovat merkittävä uhka yksilöiden tietosuojalle.
Miksi pikavipeille ei yksinkertaisesti säädetä vaikka 30 prosentin vuosikorkokattoa ja ylivelkaantuneille luoda mahdollisuus mennä henkilökohtaiseen konkurssiin kuten Yhdysvalloissa ja Britanniassa? Yhteiskunnalle tämä tulisi paljon halvemmaksi, kun ylivelkaantumiseen puututtaisiin nykyistä rivakammin ja aikaisemmin. Tällaiset pykälät eivät tietenkään sovi pankeille eivätkä pikavippifirmoille.
Miksi pikavippifirmoja halutaan uudessakin vesitetyssä lakiesityksessä suosia? Ja miten eduskunnassa äänestävät uudesta laista ne kansaedustajat, jotka 2012 kannattivat kokonaan pikavippien kieltämistä. Sen voi arvata.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Kommentoi Facebookissa