LUKEMINEN Suomalaisten lukemiseen käyttämä aika on tutkimusten mukaan vähentynyt selvästi ja etenkin nuorten lukutaito on romahtanut huolestuttavasti. Lasten ja nuorten säätiö onkin nyt haastanut kaikki suomalaiset pysähtymään tunniksi ja viettämään Read Hour -hetken YK:n kansainvälisenä lukutaitopäivänä 8. syyskuuta klo 19.
Lasten ja nuorten säätiö korostaa lukemisen monia myönteisiä vaikutuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Ilman lukemista tarinamme loppuu lyhyeen ja heikon lukutaidon vaikutus näkyy esimerkiksi syrjäytymisenä.
Lukeminen ei ole tärkeää ainoastaan lapsille ja nuorille vaan ihminen tarvitsee sen myönteisiä vaikutuksia koko elinkaarensa ajan. Lukemisen terveysvaikutuksia ovat esimerkiksi kyky alentaa stressitasoa ja hidastaa ikääntymisen haittoja kuten muistisairauksia. Lukeminen myös lisää keskittymiskykyä ja edistää sosiaalisia taitoja kuten viestintää ja empatiakykyä.
Hyvä lukutaito paitsi antaa pohjaa kaikenlaiselle oppimiselle, myös auttaa arjen hallinnassa, kun esimerkiksi pitää asioida viranomaisten kanssa, laatia mielipiteitä ja hakemuksia tai suorittaa opinto- ja työtehtäviä. Mitä parempi lukutaito ihmisellä on, sitä paremmat edellytykset hänellä on yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Lukutaito nähdäänkin yleisesti yhtenä demokratian toteutumisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäjänä.
Vinkkejä Kevin Lankiselta ja Barack Obamalta
Nuorten lukuharrastuksen innostamiseksi on ideoitu paljon erilaisia lukupiirejä ja esille ovat nousseet idolit, jotka kannustavat esimerkillään ja antamalla kaivattuja lukuvinkkejä. Suomessa kuuluisin lienee tällä hetkellä jääkiekon maailmanmestarimaalivahdin Lankisen lukupiiri, jossa kiekkoilija avaa oven rakkaaseen lukuharrastukseensa ja valitsee kirjoja luettavaksi ja yhteisesti keskusteltavaksi.
Kevään MM-kisojen aikaan Kevin Lankinen kertoi lukevansa Hanya Yanagiharan yli 900-sivuista Pieni elämä -romaania, suomentanut Arto Schroderus (Tammi), ja tarinaltaan monipolvisen rikas romaani ehti jo loppua kaupoista ennen kuin siitä saatiin uusi painos yllättäen syttyneelle kysynnälle.
Nyt Kevin on valinnut lukupiirinsä ensimmäiseksi kirjaksi tänä syksynä ilmestyneen Greta Thunbergin Sydämen asioita, suomentanut Raija Rintamäki (Tammi). Hän perustelee valintaansa kiinnostuksellaan, kuinka nuoresta iästä huolimatta Greta on pystynyt vaikuttamaan niin voimakkaasti ja saanut paljon huomiota tärkeälle aiheelle uskomalla omaan juttuunsa. Lisäksi hän korostaa kirjan aihepiirin olevan ajankohtaisuudellaan aika ytimessä juuri nyt.
Maailmanmitassa vielä suurempi vaikuttaja Yhdysvaltojen entinen presidentti Barack Obama pitää myös tapanaan julkaista säännöllisin väliajoin lukemistaan kirjoista listoja – suositustensa kera.
Elokuussa hänen listallaan oli monia suomalaisillekin lukijoille tuttuja käännöskirjoja kuten tänä kesänä kuolleen amerikkalaisen nobelistin Toni Morrisonin tuotantoa. Keltaisessa kirjastossa on ilmestynyt useita Morrisonin romaaneja kuten Kaarina Sonckin kääntämänä Minun kansani, minun rakkaani, ja Seppo Loposen suomennoksina Jazz sekä Koti.
– Olet iloinen, että luet ne, vakuuttaa Obama.
– Aloita, et voi mennä pieleen kun luet ne, lue vaikka uudelleen.
Toinen meilläkin rakastettu kirjailija, jota Obama tällä kertaa lukemistaan suosittelee, on Haruki Murakami, jonka romaanin Miehiä ilman naisia, suomentanut Juha Mylläri (Tammi), hän paljastaa liikuttavan ja hämmentävän ja joskus jättävän enemmän kysymyksiä kuin antavan vastauksia.
Paljon kirjoja lukevaksi tiedetty Yhdysvaltojen entinen presidentti Barack Obama kertoo tänä kesänä lukeneensa myös brittikirjailija Hilary Mantelin Susipalatsin (Teos), joka meillä ilmestyi Kaisa Siveniuksen suomentama 2011. Kirja sijoittuu 1520-luvulle, ja sen päähenkilönä on kuningas Henrik VIII:n hovissa valta-asemaan noussut Thomas Cromwell. Alunperin romaani ilmestyi jo 2009.
– Minulla oli vähän kiire silloin, joten missasin sen. Edelleen tänään hieno kirja.
Ajankohtaisia kirjatärppejä lukutuntiin
Kirjamaailman kuumiin nimiin tänä syksynä lukeutuu kanadalainen Margaret Atwood, jonka uusin romaani The Testaments on yhtenä kuudesta romaanista ehdolla 14. lokakuuta jaettavan The Booker Prize -palkinnon saajaksi. Hilkka Pekkasen suomentama Testamentit (Otava) ilmestyy meillä ensi viikolla ja se jatkaa kuuluisaa The Handmaid´s Tale -tarinaa (Orjattaresi) Gileadin valtiosta, jonka valkohilkkaisista ja puna-asuisista naisista on tullut symboli taistelulle naisten oikeuksien puolesta kaikkialla maailmassa.
Meillä on myös ehtinyt jo tänä syksynä ilmestyä Atwoodin kerrassaan hurmaava romaanitulkinta Shakespearen Myrsky-näytelmästä, Kristiina Drewsin suomentama Noidan sikiö (Johnny Kniga). Romaani on herkullista luettavaa varsinkin Shakespearea rakastaville, niin kevyen ilmavasti sen kieli leikittelee vanhan mestarin tapaan ja henkeen.
Kielellistä taituruutta löytää myös uusista kotimaisista romaaneista, kannattaa aukaista esimerkiksi Johanna Venhon Ensimmäinen nainen (WSOY), joka on historiallinen romaani Sylvi Kekkosesta. Venhon runollinen kieli puhuu vuoroin Sylvin, vuoroin hänen ystävänsä kuvanveistäjä Essi Renvallin äänellä, ja syventää näkökulman naiseuden ja itseilmaisun rajojen pohdinnaksi historiallisten faktojen ja kirjailijan mielikuvituksen avulla.
Ken kaipaa hämmennystä aivojensa auvoiseen harmoniaan ja pureksittavaa pitkäksi aikaa, tarttukoon tyystin toisenlaiseen tunnelmaan vievään Pajtim Statovcin romaaniin Bolla (Otava), jonka kielellinen omaperäisyys on runollista ja ennen kaikkea vaikuttavaa.
Kieli onkin ainoa pehmentävä elementti muuten ankean synkässä maailmassa, jossa albaani- ja serbimiehen rakkaus tuhoutuu sekä sodan traumoihin että ihmisolentojen raadollisuuteen. Taustalla häilyy legenda Jumalasta ja paholaisesta lyömässä vetoa, ja jossa Jumala näyttäytyy paremminkin keinottelevan ihmisen kuvana kuin minkäänlaisena vapahtajana.
Kaunis kirja houkuttaa
Sille, joka kaipaa lukuhetkeen käsiinsä ulkoisestikin kaunista kirjaa, voi siekailematta ehdottaa Heli Laaksosen uutta runokirjaa Aurinko. Porkkana. Vesi. (WSOY), jonka hehkuvan ulkoasun ja taiton on suunnitellut Emmi Kyytsönen.
Myös runot hehkuvat eletyn elämän ja läheltä nähdyn ja koetun luonnon värejä ja tarinoiksi pulpahtavia oivalluksia. Kieli on lounaismurteen marinoimaa ja ajatukset soljuvat luontevasti, välillä iloisesti pulputtaen, välillä taas pohtivammin polkien kuin puhetta myötäillen. Runot sopivat erinomaisesti ääneen luettaviksi, oli kuulijoita sitten vain itse lukija tai koko perhekunta. Tunti Aurinko. Porkkana. Vesi. -runoja virkistää kummasti kuin kävely syksyisessä metsässä. Kokeilkaapa!
Yhteiseen perhelukutuntiin sopii myös erinomaisesti Leena Virtasen kertoma ja Sanna Pelliccionin kuvittama todella kaunis kuvakirja Ellen! – Taiteilija Ellen Thesleffin elämä ja villit värit (Teos). Teos on kuvitettu elämäkerta suomalaisesta taiteilijasta ja naisesta, joka eli itsenäisen elämän ja toi suomalaiseen kuvataiteeseen uudet värit.
Ja uudet ihanat värit ja viivat tämä kirjakin tuo suomalaiseen kuvakirjataiteeseen. Kuvakirja on jatkoa Suomen supernaisia -lastenkirjasarjalle, jonka ensimmäinen osa kertoi Minna Canthista. Minna! -kirja valittiin yhdeksi vuoden 2018 kauneimmista kirjoista, ja aivan saman tittelin soisi mielihyvin Ellen! -kirjallekin.
Kommentoi Facebookissa