HUUMEET Pohjoismaiden välillä on paljon eroja siinä, mitkä huumeet aiheuttavat yliannostuskuolemia. Myös yliannostuskuolemien väkilukuun suhteutettu määrä, uhrien sukupuoli ja ikä eroavat toisistaan. Tämä selviää yhteispohjoismaisesta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin huumeiden ongelmakäyttäjien myrkytyskuolemia vuodelta 2017.
Tutkimustulokset vahvistavat aiempaa käsitystä Suomen poikkeavasta huumeidenkäyttökulttuurista. Suomessa yleisin myrkytyskuolemia aiheuttava huume on buprenorfiini. Buprenorfiini on puolisynteettinen opioidi, jota käytetään kipulääkkeenä sekä opioidiriippuvaisten henkilöiden korvaushoidossa. Buprenorfiinimyrkytysten määrä on kolminkertaistunut vuoden 2002 tutkimuksen jälkeen.
– Buprenorfiinin yleisyys Suomessa tiedetään. Toiseksi yleisin yliannostuskuolemien aiheuttaja Suomessa oli yllättäen oksikodoni. Oksikodonikuolemat ovat nousussa muissakin Pohjoismaissa, sanoo Helsingin yliopiston oikeuskemian professori Ilkka Ojanperä.
Suomessa myös erityisesti ekstaasin aiheuttamat myrkytyskuolemat lisääntyivät. Kokaiinimyrkytyksiä oli Suomessa niin ikään aiempaa enemmän. Fentanyylimyrkytysten määrä sen sijaan laski vuoteen 2012 verrattuna.
Naapurimaissamme Ruotsissa ja Norjassa eniten kuolemia aiheuttaa heroiini. Myös Tanskassa heroiini aiheutti runsaasti myrkytyskuolemia, mutta metadoni piti asemansa Tanskan yleisimpänä kuolemanaiheuttajana. Islannissa huumemyrkytystapausten määrä oli pieni, vaikkakin väkilukuun suhteutettuna korkea, ja eri aineiden hajonta suurta.
– Heroiini oli pääasiallinen yliannostuskuolemien aiheuttaja naapurimaissamme Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa heroiini lähestulkoon katosi yliannostuskuolemien tilastoista vuonna 2007. Siitä lähtien heroiinin osuus kuolemantapauksissa on ollut erittäin pieni, kuvailee THL:n oikeuskemisti Pirkko Kriikku.
Opioidit, kuten heroiini, metadoni ja oksikodoni aiheuttivat suurimman osan koko pohjoismaisessa tutkimuksessa tarkastelluista myrkytyskuolemista. Ruotsia lukuun ottamatta opioidien osuus myrkytyskuoleman tärkeimpänä löydöksenä kuitenkin vähentyi verrattuna aiempiin katsauksiin. Vähentymisen syynä oli stimulanttien, kuten amfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin aiheuttamien myrkytyskuolemien suhteellinen lisääntyminen.
Korkein kuolleisuus oli Islannissa 6,58 huumemyrkytyskuolemalla sataatuhatta asukasta kohden. Seuraavana oli suhdeluvulla 6,46 Ruotsi, jossa muunto-opioidiepidemia vaikutti kuolleisuuden kasvuun vuonna 2017. Matalin kuolleisuus oli Tanskassa 4,29. Norjassa puolestaan kuolleisuus oli 5,66 sataatuhatta asukasta kohden.
– Suomi oli pohjoismaisessa vertailussa keskitien kulkija 5,84 huumemyrkytyskuolemalla sataatuhatta asukasta kohden. Suunta on kuitenkin kohti huonompaa, sillä vastaava kuolleisuusluku oli edellisellä tarkastelujaksolla 4,61, Ojanperä toteaa.
Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus on arvioinut koko Euroopan huumemyrkytyskuolleisuudeksi 2,26 kuolemaa sataatuhatta asukasta kohden. Tutkimuksen kriteerit täyttävien kuolemantapausten määrä on kasvanut Suomessa, Ruotsissa ja Islannissa vuodesta 1991 lähtien. Norjassa ja Tanskassa huumeidenkäyttäjien myrkytyskuolemien määrä on puolestaan laskenut jo yli kymmenen vuoden ajan.
Valtaosa huumemyrkytykseen kuolleista oli miehiä. Suomessa ja Norjassa lähes neljäsosa kuolemaan johtaneista huumemyrkytyksistä tapahtui naisille. Alhaisin naisten osuus oli Islannissa, jossa vain 7 prosenttia tapauksista koski naispuoleista huumeidenkäyttäjää.
Huumemyrkytyksiin kuolleiden keski-ikä erosi jonkin verran maiden välillä. Tanskassa ja Norjassa uhri oli keskimäärin 41-vuotias, kun taas Suomessa uhrin keski-ikä oli 35 vuotta. Ruotsissa ja Islannissa keski-ikä oli hieman Suomea alhaisempi.
Tutkimusta on tehty Pohjoismaissa yhdenmukaisesti vuodesta 1991 lähtien. Arvostetussa Forensic Science International -lehdessä julkaistu tutkimus oli järjestyksessään kuudes.
Kommentoi Facebookissa