KORONAVIRUS Vain noin kolmannes suomalaisista arvioi koronarajoitustoimien kohdelleen tasapuolisesti eri väestöryhmiä. Eri mieltä asiasta on yli puolet eli 54 prosenttia vastanneista. Asian arvioiminen on hankalaa 14 prosentille. Tulos ei juurikaan vaihtele eri vastaajaryhmissä. Tiedot ilmenevät Sitran teettämästä kyselytutkimuksesta, joka toteutettiin toukokuussa.
Koronarajoitukset eivät ole kohdelleet erityisesti elinkeinoelämän erilaisia toimijoita tasapuolisesti. Vain pieni osa eli 15 prosenttia 18–79-vuotiaista suomalaisista on sitä mieltä, että rajoitustoimet olisivat kohdelleet tasapuolisesti elinkeinoelämää. Peräti 74 prosenttia on eri mieltä asiasta.
Uudellamaalla vain kahdeksan prosenttia arvioi rajoitustoimien olleen tasapuolisia elinkeinoelämälle. Vähiten rajoitustoimien tasapuolisuuteen elinkeinoelämää kohtaan uskovat seitsemällä prosentilla kokoomuksen ja kuudella prosentilla perussuomalaisten kannattajat.
Myös vihreiden kannattajien arvio – 12 prosenttia – on keskimääräistä matalampi. Enemmän elinkeinoelämän tasapuoliseen kohteluun uskoivat 34 prosentilla SDP:n ja 23 prosentilla keskustan kannattajat.
Kesäkuussa työnsä päättäneen Sitran Uudistumiskyky-teeman johtajana työskennellyt Antti Kivelä sanoo, että kyselyn tulokset kertovat ainakin siitä, että erilaisilla alueilla – maaseudulla ja kaupungeissa – voi Suomenkin kaltaisessa pienessä maassa olla erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä yhteisestä kriisistä. Tämä olisi hyvä huomioida, kun arvioidaan korona-ajan päätöksentekoa.
– Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Silti niin Suomessa kuin maailmalla korona on todennäköisesti muuttanut arkea enemmän kaupungeissa kuin harvemmin asutuilla alueilla. Tälläkin hetkellä iso osa suomalaisista viettää aikaansa kesämökillä. Voisiko yksi Suomen voimavara yhä arvaamattomammaksi käyvässä maailmassa olla, että ihmiset voivat vastedeskin halutessaan rakentaa arkeaan myös suurimpien kasvukeskusten ulkopuolella? Kivelä kysyy.
Korona-aika on vaikuttanut vastaajien omaan taloudelliseen tilanteeseen hieman enemmän huonontavasti kuin parantavasti. Kaksi kolmesta arvioi taloudellisen tilanteensa säilyneen ennallaan. Erot korona-ajan vaikutuksessa omaan talouteen ovat melko pieniä, kun asiaa tarkastellaan sukupuolen, ikäryhmien tai alueen perusteella. Vastaajien koulutuksen perusteella korona-aika on kohdellut kovemmin peruskoulutettuja kuin akateemistesti koulutettuja.
Kysely on osa Sitran koronapandemian aikana tekemien nopeiden kokeilujen, selvitysten ja kyselytutkimusten sarjaa, joiden tavoitteena on talouden turvallinen avaaminen ja varautuminen tuleviin kriiseihin yhteiskunnan kehityskohteita tunnistamalla.
Lue myös: Viranomaisten koronatoimista riippumaton arvio – maskitiedotus ristiriitaista, johtaminen epäselvää
Kommentoi Facebookissa