KOLUMNI Suomen talouden tulevaa kehitystä ennustavat taloudelliset tutkimuslaitokset, pankit, työeläkeyhtiöt ja valtiovarainministeriö. Tyypillistä näille ennusteille on se, että ne menevät säännöllisesti pieleen. Ja pieleen menee myös pääministeri Juha Sipilän lausumat siitä, että nykyinen talouskasvu on seurausta hallituksen talouspoliittisista päätöksistä.
Valtiovarainministeriö ennusti viime keväänä bruttokansantuotteen kasvuksi 1,5 prosenttia viime vuodelle ja seuraavalle vuodelle 1,0 prosenttia. Palkansaajien tutkimuslaitos ennusti vastaaviksi luvuiksi 1,9 prosenttia ja 1,7 prosenttia, Suomen pankki pääjohtaja Erkki Liikasen suulla BKT:n kasvuksi ennustettiin puolestaan 2,1 prosenttia ja 1,7 prosenttia ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos luvuiksi 1,7 prosenttia ja 1,5 prosenttia.
Kaikille näille ”virallisille” viime vuoden keväänä tehdyille ennusteille oli yhteistä, että ne olivat pahasti alakanttiin. Nyt VM ennustaa uusiksi korjatuiksi luvuiksi kuluvalle vuodelle 2,6 prosenttia ja ensi vuodelle 2,2 prosenttia.
Tämän vuoden valtion talousarviota tehdessään VM:n ennustelijat käyttivät perusteena lukuja, joissa keskimääräinen virhe oli 1,5 prosenttiyksikköä. Tästä voidaan päätellä, ettei maan hallituksen talouspoliittinen päätöksenteko voi olla ihan järkevällä pohjalla.
Kuitenkin pääministeri ja valtiovarainministeri kiiruhtivat väittämään talouskasvun olevan hallituksen ansiota, vaikka virkamiehillä eikä muilla ennustajaeukoilla ollut pienintäkään aavistusta kiihtyvästä talouskasvusta. Talouspropagandallaan hallitus halusi vain kohottaa omaa talouspoliittista profiiliaan.
Periaatteessa talousennusteet voivat olla virheellisiä kolmesta syystä – ennusteissa voi olla virheitä, maailmantaloudessa on tapahtunut jotakin odottamatonta tai hallitus on tehnyt maan talouskehityksen kannalta merkittäviä poliittisia päätöksiä.
Ennusteiden taustamateriaaleista ei ole löytynyt virheitä, koska kaikkien laitosten ennusteet ovat suunnilleen yhtä virheellisiä. Ainoana poikkeuksen tekee Nordea, joka ennusti viime vuodelle 3,0 prosentin talouskasvua. Se lienee lähellä oikeata. Maailmantalouden nopea kasvu näyttää yllättäneen kaikki talouden kristallipalloon katsojat.
Entä sitten trio-hallituksen talouspoliittisten tekojen vaikutus talouskasvuun? Sellaisia tekoja hallitus ei ole tehnyt viimeisen vuoden aikana.
Aktiivimalli saatiin maaliin yllättäen viime vuoden lopulla ja sen vaikutuksia työllisyyteen ja talouskasvuun voidaan arvioida aikaisintaan parin vuoden kuluttua. Viime syksynä hallitus päätti mitättömistä veronalennuksista, joiden vaikutukset talouden imuun ovat lähellä nollaa ja samaa tasoa ovat työttömyysrekisterien kosmeettiset siivousyritykset.
Ripeä talouskasvu luo uusia työpaikkoja ja näin kasvattaa valtion verotuloja, joka puolestaan mahdollistaa hyvinvointivaltion ylläpidon. Hallituksen taloudellisten saavutusten mittaaminen ulottuu tulevan hallituksen tontille ja vasta sitten näemme, minkälaisia päätöksiä Sipilä ja kumppanit ovat saaneet aikaan talouskasvun kannalta.
Jo ny tiedämme, että talouden suhdanteiden ennustamisessa työkalut eivät toimi. Mitä järkeä on tuottaa yli kymmenessä organisaatiossa tolkuton määrä talousennusteita, jotka säännönmukaisesti ovat väärässä ja maksavat paljon?
Ennusteiden käyttäjälle ei ole minkäänlaista kuluttajansuojaa. Laskun maksavat viime kädessä veronmaksajat.
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Kommentoi Facebookissa