HALLINTAREKISTERI Kun eduskunta äänestää niin sanotusta hallintarekisterilaista, hallituksen rivit ovat pysyneet yhtenäisenä muutamaa perussuomalaisten poliisikansanedustajaa lukuun ottamatta. Siksi Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi tulee menemään läpi.
Lakiesitys mahdollistaa suomalaisille osakkeiden omistusten ulkomaisten hallintarekistereiden kautta. Se tekee mahdolliseksi myös todellisen omistajan piilottamisen, sillä arvopaperin omistajaksi voidaan kirjata tilinhoitaja eli käytännössä esimerkiksi ulkomainen pankki.
Lakiesityksen mukana seuraa kaksi talousvaliokunnan pontta. Toisen mukaan tunnistamattomille osingonsaajille asetettaisiin 50 prosentin ennakonpidätys. Toinen edellyttäisi hallitusta valmistelemaan lainsäädäntöä, joka kieltäisi suomalaisten listaamattomien yhtiöiden osakkeiden liittämisen ulkomaiseen arvo-osuusjärjestelmään.
Listaamattomat eli tavalliset yhtiöt ovat ongelma, sillä niiden kautta mikä tahansa yhtiö voisi piilottaa todellisen omistajansa, esimerkiksi sote-uudistuksen terveysbisneksessä. Talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Harri Jaskari uumoilikin tekevänsä asiasta ponnen Päivän Lehden haastattelussa, jonka voit lukea tästä.
Oppositio on ihmetellyt, miksi ponsia ei kirjata suoraan lakiin. Ponnet ovat nimittäin vain eduskunnan esittämiä toiveita, jotka eivät sido hallitusta.
Panama-paperit paljastivat suomalaisia
Viikon toinen uutinen on ollut Ylegate, Yleisradion journalistisesta riippumattomuudesta tehty selvitys sekä yhtiöstä irtisanoutuneiden toimittajien tekemä paljastuskirja. Kirja paljastaa erikoisen yhtymäkohdan nyt käsiteltävään hallintarekisterilakiin.
Viime heinäkuussa Yle uutisoi, kuinka Panama-papereiden mukana paljastui, että rakennusalan yrittäjä Mika Wilenius oli salannut puolen miljoonan euron edestä omistuksiaan käyttämällä panamalaisen asianajotoimiston Seychelleille rekisteröimää Vuittoni-yritystä.
Vuittoni omisti noin 200 000 eurolla suomalaisten pörssiyhtiöiden kuten Nokian, Nokian Renkaiden sekä UPM:n osakkeita. Osakasluetteloista ei kuitenkaan löydy Mika Wileniuksen eikä Vuittonin nimeä. Omistus oli piilotettu hallintarekisteröinnin kautta.
Hallintarekisteröinti on ollut lain mukaan Suomessa mahdollista vain ulkomaisille osakkeenomistajille tai ulkomaisille yhtiöille. Sen rikkomisesta ei kuitenkaan ole säädetty mitään rangaistusta. Päivän Lehden artikkelin veroparatiisiyhtiöistä voit lukea tästä.
Vanhat vaalirahoitusmiehet taustalla
Mika Wilenius on rakennusyhtiö SSR Groupin sekä kiinteistökehitysyhtiö MW Investin pääomistaja. MW Investillä on kymmenkunta rakennushanketta yhdessä saman alan yhtiön Sadepisaran kanssa, jonka kiinteistöjohtajana toimii Arto Merisalo.
Merisalo muistetaan Nova Groupin vaalirahoituskohusta Tapani Yli-Saunamäen kumppanina – joka on MW Investin vanhempi neuvonantaja. Mika Wileniuksella on yhteisiä bisneksiä myös kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehden kanssa – joka puolestaan kuuluu niin hallintarekisterilakia käsitelleeseen talousvaliokuntaan kuin Ylen hallintoneuvostoonkin sekä Ylen rahoitusta pohtineeseen työryhmään.
Kun Petteri Orpo kisasi kokoomuksen puheenjohtajuudesta, Eero Lehti ilmoittautui hänen tukijakseen. Varsinais-Suomen kokoomus keräsi tukea noin 40 000 euroa. Kaikki lahjoitukset olivat juuri alle 1 500 euroa, jolloin tukijan nimeä ei täydy ilmoittaa. Yle sai kuitenkin selville, että myös Mika Wilenius tuki Orpon kampanjaa 1 490 eurolla.
Petteri Orpo ei halunnut vastata yhteyksistään Wileniukseen Ylelle, myöskään Mika Wilenius ei halunnut kommentoida liiketoimiaan tai kampanjatukea.
Yhteys ministeriin ei ole uutinen
Ylegaten kirjoittajista Jussi Eronen laittoi isompaan veroparatiisiartikkelien kokonaisuuteen kuuluvan uutisen Orpon saamasta vaalirahoituksesta Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläisen luettavaksi. Jääskeläisen mielestä Wileniuksen antaman vaalituen julkaiseminen ”heikentää koko paketin uskottavuutta”. Hänen mielestään myös veroparatiisiyhtiön omistus hallintarekisterin kautta oli normaalia.
Summa ei ole suuri, mutta henkilön kuuluminen ministerin tukijoukkoihin on syytä tietää jo päätöksenteon läpinäkyvyyden kannalta. Jussi Eronen vastasi päätoimittaja Jääskeläiselle:
”Omasta mielestäni on kova uutinen, että hallintarekisterilakia valmisteleva Orpo saa kampanjatukea liikemieheltä, joka käyttää hallintarekisteriä piiloutuakseen.”
Niin se onkin. Tukeudutaan vaikka pääministeri Juha Sipilän serkkuun, vero-oikeuden professori Heikki Niskakankaaseen. Yleisradion A-Studiossa professori Heikki Niskakangas on arvioinut, että ehdokkaita tukeneet tahot saavat tavoitteensa parhaiten läpi.
Jääskeläinen toivoi Orpon vaalituen olevan käsitelty parilla lauseella pitkässä jutussa. Kompromissina siitä syntyi oma kappale omalla väliotsikollaan. Wilenius lakkautti yhtiön vuoden 2015 lopussa.
Kun toimittaja Jarno Liski yritti saada Eero Lehden haastattelua syyskuussa 2016, Lehti otti yhteyttä päätoimittaja Jääskeläiseen. Lopputuloksena oli ohje, että Liski ei saisi omatoimisesti esittää haastattelupyyntöjä Lehdelle.
Tieto ei välttämättä helpota tuskaa
Jo haudattu hallintarekisterilaki tuotiin eduskunnan talousvaliokuntaan yllättäen. Valtiovarainministeri Petteri Orpo vakuutteli viimeisessä lähetekeskustelussa hallituksen kuitenkin valmistelevan eduskunnan toivomia muutoksia asetukseen.
Orpo kertoi avoimuuden EU:n alueella lisääntyvän erilaisilla lainsäädäntömuutoksilla, joiden ansiosta myös verottaja saisi Suomessa jatkossa enemmän tietoa.
– Meidän viranomaisemme tulevat saamaan aivan eri tavalla tietoa ulkomaisista sijoituksista ja myyntivoitoista kuin tänä päivänä. Tämä toivottavasti helpottaa teidän tuskaanne, Orpo sanoi.
Verottajan saamat tiedot eivät välttämättä kuitenkaan hyödytä syyttäjälaitosta tai poliisia. Kuten talousvaliokunnan jäsen SDP:n Ville Skinnari muistuttaa, verotustietojen vaihtoa koskevien kansainvälisten sopimusten ja Euroopan unionin virka-apudirektiivin mukaisesti saatuja tietoja voidaan käyttää vain verotuksessa ja verorikosten käsittelyssä.
Turun yliopiston professori Matti Wiberg on arvostellut Ylellä tämän hallituksen lainvalmistelutyötä, ja arvosteluun on ikävä kyllä pakko yhtyä.
– Keskeneräisiä, viimeistelemättömiä esityksiä tulee eduskuntaan. Niitä muutellaan ja veivataan. Ongelma pikemminkin pahenee kuin parantuu, hän sivaltaa.
Kommentoi Facebookissa