PESÄPALLO Maaseudun pikkupitäjien peliksi luonnehditussa pesäpallossa Suomen mestaruuksia juhlittiin 2021 suuremmissa kaupungeissa. Porin Pesäkarhut saavutti naisten mestaruuden 19 vuoden tauon jälkeen ja Tampereen Manse PP voitti ensimmäisen mestaruutensa miesten Superpesiksessä.
Porin Pesäkarhut on jo pitkään ollut Suomen menestyneimpiä naisten urheiluorganisaatioita. Rahapulasta kärsivässä naisten joukkueurheilussa Pesäkarhut on ilahduttava poikkeus. Tuote toimii hyvin.
Ja näyttäisi pesistuote toimivan Tampereellakin. Manse PP nousi Superpesikseen 2020. Mestaruuden se voitti heti toisella kaudellaan.
Monella perinteisellä pesispaikkakunnalla Manse PP:n mestaruuteen suhtaudutaan karsaasti. Seuraa haukutaan isolla rahalla kyhätyksi muoviseksi joukkueeksi, jolla pesäpallon sielu uhrataan rahamarkkinoiden alttarilla.
Manse PP tuo elävästi mieleen 1990-luvun. Silloin pesisväki yritti kunnianhimoisella Kaisaniemen Tiikerit -hankkeellaan rantautua Helsinkiin. Joukkue pelasi pääsarjassa 1997 ja 1998, mutta kaatui konkurssiin.
Maaseudulla Tiikereitä haukuttiin olan takaa. Sen konkurssi otettiin riemulla vastaan. Samalla unohtui, että Tiikerit-tuotteen romahduksessa hävisi itse pesäpallo, joka ison markkina-alueen menetyksen ohella otti samoihin aikoihin sopupeliskandaalista runsaasti lokaa niskoilleen.
Tiikereiden jälkeen Helsingissä ei ole miesten Superpesistä pelattu, mutta tilanne voi muuttua hyvinkin pian. Manse PP:n menestys saattaa tuoda Superpesisjoukkueen pikavauhdilla Helsinkiin.
Pesäpallo on jääkiekon ja jalkapallon jälkeen Suomen kolmanneksi suosituin miesten pääsarjatason pallopeli. Naisten puolella pesäpallo on ykkönen.
Toisin kuin Tiikerit Helsingissä 1990-luvulla, on Tampereella Manse PP on saanut osakseen ihan aitoa kiinnostusta. Vuonna 2022 valmistuva Kaupin uusittu pesäpallostadion voi tuoda Tampereen pesisilmiölle pysyvän pohjan.
Jos kerran Tampereella onnistutaan, on sama ilmiö mahdollinen pääkaupunkiseudulla. Yli miljoonan ihmisen alueella löytyy kyllä riittävästi pesäpallosta kiinnostunutta väkeä. Uutta yleisöäkin on mahdollista saada ”junttipalloimagosta” huolimatta.
Itse asiassa suuriin kaupunkeihin rantautuminen on pesäpallolle elinehto. Maaseudulla väki vähenee ja harrastajamäärätkin vähenevät. Kaupungeissa laji kykenee pitämään itsensä elinvoimaisena muutosten kourissa.
Pesäpalloa haukutaan Suomessa siitä, että se vie potentiaalisia palloilulajien kansainvälisiä menestyjiä. Salibandyn arvostelu on jäänyt moisessa asiassa vähemmälle, vaikka salibandy on kansainvälisesti lilliputtilaji.
Pesäpallon sukulaislajit baseball ja kriketti ovat maailman suosituimpia pallopelejä. Pesäpallo voisi panostaa näihinkin lajeihin ilman että itse perustuote kärsisi.
Baseballin ja kriketin kehittäminen olisi Suomessa järkeenkäypää maajoukkueen kautta. Pesäpallon laajeneminen kansainväliseksi peliksi jäänee kovan kilpailun takia utopiaksi, mutta kriketillä ja baseballilla pesäpallobisnes saisi Suomessa ja Suomen ulkopuolellakin uusia ulottuvuuksia.
Suomalaispelaaja Pohjois-Amerikassa baseballin MLB-liigassa. Se veisi Suomessa pesäpallotuotetta ihan uudelle tasolle. Ja samalla pesis karistaisi ”junttipalloimagoa” harteiltaan.
Teksti Otto Palojärvi
Kommentoi Facebookissa