PYSÄKÖINTI Liian kapeat parkkiruudut, ruutujen sijainti tai niiden vähyys ovat asioita, jotka nousevat esiin Ylivieskan invalidiyhdistyksen riveissä.
– Unohtaa ei sovi myöskään väärin pysäköintiä. Esteettömille paikoille pysäköidyt tunnuksettomat autot ovat tätä päivää. Toki valistus näkyy sen verran, että esteettömät autopaikat eivät ole enää täysin tunnuksettomien autojen vallassa, yhdistyksen puheenjohtaja Jani Palola sanoo.
Samoilla linjoilla esteettömän pysäköinnin suhteen ovat myös yhdistyksen ex-puheenjohtaja Veijo Isotalo, sihteeri Aino Logren-Isotalo sekä varapuheenjohtaja Aarni Luhtala.
– Minä olen nimennyt itseni käveleväksi valistajaksi. Liikun kohtuullisen paljon myös kaupungilla ja tapoihini kuuluu puuttua lempeällä tavalla väärin pysäköintiin. Jos huomaan, että esteettömällä paikalla on tunnukseton auto, laitan lasinpyyhkijöiden väliin epävirallisen muistutuslapun. Ja joskus saan kunnian keskustella aiheesta myös itse kuljettajan kanssa, Veijo Isotalo paljastaa hymyillen.
Esteettömään pysäköintiin oikeuttavan pysäköintitunnuksen puuttuminen herättää Isotalon mukaan monenlaisia tunteita. Toiset kokevat asiaan puuttumisen loukkaavana ja vastaanotto on sen mukaista.
– Onneksi löytyy myös niitä, jotka suhtautuvat siviilihuomauttamiseen asiallisesti ja pyytävät virhettään jopa anteeksi. Yhteenvetona voin kuitenkin sanoa, että esteettömään ruutuun ilman siihen oikeuttavaa pysäköintitunnusta pysäköivä on virheestään kuitenkin tietoinen. Taustalta löytyy niin välinpitämättömyyttä kuin ymmärtämättömyyttäkin, mutta jonkin verran myös tietämättömyyttä.
Varapuheenjohtaja Aarni Luhtala ehdottaakin, että jo autokoulussa kerrottaisiin tarkemmin, mitä esteetöntä pysäköintiä kertova liikennemerkki käytännössä tarkoittaa.
– Liikennemerkkejä on paljon ja lisää tulee koko ajan, joten tällaiset tärkeät ja meitä monia koskettavat merkit tulisi ehdottomasti nostaa jo autokoulussa kärkiviisikkoon. Ei riitä, että merkki nimetään, vaan nuorille olisi tärkeää kertoa myös se, että mitä se tarkoittaa ja mihin se käytännössä velvoittaa, Luhtala korostaa.
Ylivieskassa virhepysäköinnin valvonta kuuluu poliisille, sillä paikkakunnalla ei ole kaupungin omia eikä myöskään yksityisiä pysäköinnintarkastajia.
– Tarvetta olisi ja erityisesti tuolla keskustassa. Mittavan katuremontin myötä parkkipaikoista on ollut ajoittain kovakin puute ja tämän seurauksena esteettömille paikoille ajetaan herkästi myös tunnuksettomilla ajoneuvoilla. Ongelma ei ole toki suuri, mutta meidän näkökulmasta katsottuna kuitenkin riittävä, puheenjohtaja Jani Palola tietää kertoa.
Ylivieskan invalidiyhdistyksen puheenjohtaja Jani Palola antaa kotikaupungilleen kiitosta siitä, että esimerkiksi isojen ostoskeskusten paikoitusalueella on huomioitu hyvin myös esteetöntä pysäköintiä tarvitsevat.
– Niitä on riittävästi ja valtaosa on sijoitettu myös asiaan kuuluvalla tavalla, lähelle sisäänkäyntiä. Vain muutaman liikekeskuksen paikoista osa on liian kapeita ja myös sijainniltaan hieman hankalassa paikassa. Esimerkiksi korokkeiden takia pyörätuolilla on pakko kelata ajoradan kautta ja tämä tuo mukanaan selkeän turvallisuusriskin, Jani tietää kokemuksesta.
Vaikka yhdistyksen edustajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä esteettömien pysäköintipaikkojen määrään ja sijaintiin, niin ongelmallisiakin kohteita löytyy.
– Ehkä haasteellisin paikka on tällä hetkellä paikallinen uimahalli. Esteettömät ruudut ovat aina varattuja ja niillä seisoo yleensä tunnukseton auto. Lisäksi itse uimahallia ei ole muutaman vuoden takaisesta remontista huolimatta tehty täysin esteettömäksi. Ainakin pyörätuolia käyttävän on mentävä takkahuoneen kautta allasosastolle ja tämä tarkoittaa sitä, että uintireissua varten on varattava koko takkahuone omaan käyttöön.
Esteettömien autopaikkojen merkinnöissä olisi Jani Palolan mukaan myös pientä kohentamisen paikkaa.
– Siniseksi maalattu invapaikka on hyvä, todella erinomainen. Ylivieskassa oli ennen katuremonttia yksi tällainen paikka ja se rauhoitti selkeästi väärinpysäköintiä.
Ylivieskan invalidiyhdistyksen edustajat ovat pyrkineet edistämään liikkumisen helppoutta myös muulla tavoin.
– Kaupunkia on nyt kohennettu ja kehitetty oikein urakalla, joten olemme myös vammaisneuvoston kautta pyrkineet vaikuttamaan siihen, että kokonaisuudesta tulisi mahdollisimman vammaismyönteinen. Esimerkiksi suojateitä ei jätetty mukulakivetykselle vaan asfaltoitiin. Toki vaikuttamistarvetta olisi ollut enemmänkin, mutta mahdollisuudet ovat valitettavan rajalliset, yhdistyksen sihteeri Aino Logren-Isotalo selvittää.
- Haastattelu on aikaisemmin julkaistu IT-lehdessä
Kommentoi Facebookissa